Kylmät vedet

Requiescat

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 46 sanaa» Työ lisätty: 19.05 - 2007» Kommentoitu: 5 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)

Tietoa työstä:

Jonkinmoinen tilityshän tästä tuli. Valmistui jo aikoja sitten. Kritiikkä kuunnellaan :)

homppa

11:10 // 19.05 - 2007

oisko kantsinu noi riimit laittaa kaikkiin kolmeen välisäkeistöön?` meinaan muuten ihan tunnelmallista, mut aina kun luen riimirunoja, mä katon et meneeks ne oikein ja sointuuko ne, vai onks sillä ees mitään väliä ja miten ne menee oikein?n vitustako mä tiiän :P

Surene

16:04 // 07.09 - 2007

Ensimmäiset ja viimeiset neljä riviä kuulostavat omaan korvaani kaikkein hienoimmilta (ja nimenomaan irrallaan muusta runosta luettuina). Jotain, joka on samaan aikaan vanhahtavaa sanamuodoiltaan sekä jotain, jota ei ole kuullut aikaisemmin.
Sana "tykö" rivin viisi lopussa antaa lukijalle kuvan, että tämä on riimirunoutta ("tykö" on tyypillinen/käytetty riimisana), joten riimitön jatko hämmentää.

Pidän hyvin paljon tekstin monitulkinnallisuudesta - se, mitä rivien väliin on piilotettu, on lukijasta kiinni. Tai ainakin pidän tästä ajattelutavasta, sillä sen avulla saa muuten suht abstraktin runon yhtenäiseksi. Tiedä sitten, mitä sinä olet tällä tarkoittanut. :>

ananastikkari

20:41 // 15.01 - 2008

tää on ihanan synkeä. ihan kuin loitsu. nään aivan silmissäni semmosen samaani-akan noitarumpunsa ääressä laulamassa kuolevalle vanhukselle. hieno runo kaiken kaikkiaan :)

Shinli

18:18 // 03.08 - 2008

"Unhoita, älä muista kyyneleitä tähtien
mi\' mustana loistaa yllä syntien maan
kun maailma kehtoansa vielä keinuttaa"

Paras kohta tässä runossasi. Tykkään kovasti. Kiitos myös kommentistasi. :)

Dot

21:03 // 11.11 - 2008

Hyvä runo, joka soljuu hyvin loppuun asti! Vähän tämä on synkähkö!