Kaunokirjallisen työn esitys
Sulje silmäsi tuuleen
Et vastannut puhelimeen.
Tiesin että tiedät
Missä meidän on tavattava
Jotta ymmärryksemme
olisi täydellinen.
Saavuimme unieni leikkipuistoon
Yhtäaikaa
Keinuimme tuulen johdattelemana
Roikuimme köysistä.
Tartuit minuun kuin taiasta
Enkä tahtonut muuta
Maailma ei seisahtunut
Vaan kulki entistä nopeammin.
Nousit keinusta nopeasti
Hymyilit ja tarjosit
kylmää kättäsi omanasi
Tartuin siihen epäilyksettä.
Tartuit minuun kovemmin
tanssitit läpi lehtien
Läpi tuulten viettelemän
Lapsuuteni leikkipuiston.
Tiesin uneksivani
Sillä hetkellä kun suutelit
Suutelit minun suolaisia huuliani
Hellästi ja tutkaillen
Eikä mikään häirinnyt enää.
Sulje silmäsi tuuleen
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 53 sanaa» Työ lisätty: 23.05 - 2007» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Unesta runoksi
Runosta surulauluksi
15:43 // 23.05 - 2007
Aivan ihana runo. Todellisuudesta irroittava ja todella rentouttava.. Kerronta sopivan heleä ja lämmin. Vei hetkeässä hieman harmaan oloni pois :)
19:05 // 23.05 - 2007
On kyllä hieno runo tämä! Kieltämättä sellainen unimainen tunnelma luoto tähän ja todella onnistuneesti onkin, kesäinen, mutta jännän haalea ja vieno tunne kaiken positiivisuuden keskeltä nousee. Hienoa!
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!