Kaunokirjallisen työn esitys
Kateus
Katson tyyntä syvänsinistä järvenpintaa. Aurinko on kadonnut, tähdet ovat kuolleet ja taivas verhoutuu mustaan. Hengität raskaasti niskaani, tämän piti olla romanttista.
Elokuvissa maistaisin huuliltani sinut, todellisuudessa maistan vain epätoivon.
Aika päästää irti, aika unohtaa. Aika aloittaa alusta ja aika kuolla. Elämme ajan orjuuttamina, katsot kelloasi minua useammin. Olen kateellinen - lyhtypylväille, kalpealle kuulle ja Hänelle.
Häntä sinä ajattelet, Hänen luoksensa kaipaat. Emme puhu Hänestä.
Tuuli pyörittelee lehtiä kivilaattojen päällä. Etsin katsettasi, olet muualla - ehkä Hänen luonaan, ehkä lyhtypylväiden säälittävässä seurassa. Et kuitenkaan ole täällä kanssani.
Ei sinusta ollut rakastamaan, tuskin minustakaan.
Kateus
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 90 sanaa» Työ lisätty: 18.06 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Jotain, johon olen pitkästä aikaa tyytyväinen. :)
21:05 // 18.06 - 2007
Hmm, muutama vähän kulunut ilmaisu sekä tuo lopun susta-musta -slangi särähtivät korvaani, mutta muuten ihan kelpo teksti. Tiivis ja selkeä, välittää tunteen hyvin.
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!