Kaunokirjallisen työn esitys
Hämärä kirjoittaa satujaan
usvan siniharmaalla
harjoittaa yösyöntiä
kaikki maistuu paremmalta
yksin
ulkona
pimeässä
niittyjen erimittaiset
nukkuvat udussa
yhtenä
on niin hiljaista
että laulukin
hukkuu
(se nukkuu)
ainutlaatuisia hetkiä
kerran koettavia
- tai joka yö uudelleen,
miten sen ottaa.
Suolainen maku
huulilla
itkikö se
vai jotain muuta?
Työn tiedot
Yön sydän on viimeisin - yksin
kuiske
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 46 sanaa» Työ lisätty: 20.06 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Hiljaisuus kylmissä väreissä.
(värit vai väreet, kerro minulle)
Yön sydän on sitkeä hampaille.
Kommentit
Camena
00:52 // 16.09 - 2007
Yön tunnelma vetoaa minuun juuri tällä maailmanhetkellä. Kaunista maailailua.
Valloitit.
asini
19:33 // 17.09 - 2007
Kaunista.
Jotenkin tyhjyyteen hukkuvaa, ikään kuin tuulen tuomaa ajatusta.
Herkkä.
Tä on sellanen runo, johon pystyy ite uppoutumaan, tunnelma kun öisin on useimmiten rauhallinen ja oman itsensä seurassa ajattelemista, oloa.
Rakastan itselleni omistamiani öitä, ajattelua, haaveilua ja pään tyhjentämistä.
Ainoo mikä kielellisesti (ja muutenkin) töksähti, on toi vikan säkeen "huulilla". Siihen vois laittaa omistusmuodon, tuntuis ainaki ittestäni jotenkin sopivammalta.
Kiitos.
Camena
23:56 // 16.08 - 2008
Palasin pitkästä aikaa lukemaan tämän. Vetoaa vieläkin.
Tosin tuntuu, että siitä taitaa olla kauan aikaa
kun mun maailmani vielä näytti tällaiselta.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!