Punainen hymy

Karkki

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 50 sanaa» Työ lisätty: 22.06 - 2007» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Äiti katsoi ohjelmaa Oprah ja kertoi kuinka siinä oli ollut ihmisiä, jotka olivat yrittäneet itsemurhaa. Pyörätuolilla kulkevan naisen tarina kosketti minua suuresti.

Nainen oli päättänyt päättää päivänsä jäämällä junan alle. Kun juna oli pyyhkäissyt tämän yli, oli hän miettinyt, että oliko kuollut. Hän oli katsonut jalkojaan ja tajunnut, että hänen molemmat jalkansa olivat noin 3metrin päässä muusta ruumiista.

GemineWings

20:26 // 23.06 - 2007

Kauniisti puettu ohjelmatuotannon ajatus runoksi. :)
Symbolinenkin runo. Runominä oli juuri ostanut itselleen uudet kengät, mutta ei enää koskaan saanut mahdollisuutta käyttää niitä ja ihailla niitä jaloissaan.
Itse yhdistin kenkiin elämän, elämä on yhtä kaunis ja ihailtava kuin runossa valkeat kengät. Kuoleman sattuessa, erityisesti oman käden kautta, menettää niin paljon. Ei pelkästään katoa yhden ihmisen elämä traagisella tavalla, vaan myös kaikki hänen läheisensä menettävät jotakin valtavan suurta.
Paremmin en ajatuksiani osaa pukea sanoiksi. Tällaiset asiat pyörivät mielessäni, todella surullista ja koskettavaa luettavaa.
Kaunis, herkkä runo. :)

StYllebad

00:00 // 27.06 - 2007

Tää oli jännä.
Aika mieletön, täytyy myöntää.
Jotenkin surkuhupaisa. Uudet kengätkin ostettu suurta hetkeä varten, suunniteltu, ehkä kirjoitettu kirje... Ja sitten mitään ei tapahdukaan. Tai kyllä, tapahtuu ja elämä on ehkä entistä surkeampaakin.
Pidin tästä, tarina oli koskettava.