Kaunokirjallisen työn esitys

Niitä päiviä, öitä, hetkiä

Ne on niitä päiviä,
jolloin äidit kysyvät tyttäriltään,
josko mies rakastaa
ja mökillä on mukavaa.

Hymyä vähän,
väännä poskesta
ja väläytä niitä hampaita,
joita harjataan muun tekemisen puutteessa.

Ne on niitä öitä,
jolloin sänky voisi olla pienempikin
ja mietitään miten taas kierittiin,
eri nurkkiin patjoja.

Hengitä hieman,
huulet supussa viheltäen,
ettei toinen huomaisi,
miten tässä molemmat mietitään miksi peitto on yhteinen.

Ne on niitä hetkiä,
kun keksitään polttaa kaakeliuunit,
räjäytetään lastenvaunut,
vain että jollain olisi jotain mitä tuntea.

Tunnustele hiukan,
sormet harallaan
ja kiinni kalliosta,
eikä tänäänkään tiputa kymmenistä metreistä selälleen.

(kun ei olla vastakarvaan)

Työn tiedot

Niitä päiviä, öitä, hetkiä

StYllebad

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 71 sanaa» Työ lisätty: 26.06 - 2007» Kommentoitu: 6 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)

Tietoa työstä:

Rakasta minua niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin.
Pysytään yhdessä, koska meillä on kaksi yhteistä lasta, mökki ja asuntolaina.
Vaikka vieraannutaan toisista, piiloudutaan ylityötuntien taa ja hymyillään juhannusvieraille.
Halataan hiukan valokuvassa ja mietitään koska koskimme toisiimme ilman salamavaloja.
Kunnes kuolema meidät erottaa.

Kommentit

Megaira

22:18 // 26.06 - 2007

Aika ... Hmm. Sanat katos. No. Tavallans nättiä.

Tapuli

22:22 // 26.06 - 2007

Tämä on tunnerikas.
Sellainen soppa itkua, surua, sarkasmia, ehkä vähän hymyäkin, että lyö jalat alta kuusnolla.

Tätä on hyvä tunnustella ja maistella.
Tämätämä on mahti lauraseni.<3

asini

22:57 // 26.06 - 2007

Joo, tosiaan, jotenkin totuudenmukanen tunnelma, ihastuin tähän :]
Muuten yhdyn edellisiin.

Dinda

14:16 // 01.07 - 2007

kerroinhan... korjaamaton. työnalla vielä.. kiitos. jännä idea tässä:)

_wunderbar

22:37 // 11.07 - 2007

inhorealismia, mitä muutakaan nykymaailma kaipaa? tää pisti miettimään. ja sehän on yleensä tavoitteena?

Hetki

23:25 // 09.09 - 2008

Inhorealismia, arkea, arjen inhorealismia. Ja koska myötäkarvaan on niin paljon helpompaa.

Pidin tämän runon rehellisyydestä ja pisteliäästä ivasta. Rakenne on järkevä ja tyylisi mukaansatempaava. Suosikkeihin kai tämä täytyy lisätä.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!