Kaunokirjallisen työn esitys
Rohkeana eteenpäin
Tunnen tuulen hivelevän hiuksiani. Astun askeleen eteenpäin ja ympärilläni leijuu höyheniä. Yritän tavoittaa niitä mutta en koskaan saa niitä kiinni. Miksi?
Kun astun toisen askeleen, tunnen lämpimän voiman, joka on kuin läheinen vetäisi syleilyynsä. Haluaisin olla siinä aina mutta astun jo kolmannen askeleen.
Kaikkialla näyttäisi olevan pimeää. Ehkä jatkaisin matkaani eteenpäin mutta haluan ensin koko maailman kuulevan että olen täällä. Huudan nimeni, joka kaikuu pimeydessä kuin veden laineet, jotka kiirehtivät kohti rantaa.
Astun neljännen askeleen. Olisiko se viimeinen askel? Ei. Tunnen allani maata ja kevään kukat tuoksuvat aivan edessäni mutta kun avaan silmäni en näe enkä haista mitään. En tunne enkä kuule.
Astun viidennen askeleen ja näen vihdoin jotain, tunnen, haistan ja kuulen. Se näyttäisi olevan kaukana mutta minä pääsen sinne kuitenkin ja kun olen keskellä valoa mikään ei pidättele minua enää. Olen vihdoin vapaa.
Rohkeana eteenpäin
» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 134 sanaa» Työ lisätty: 06.07 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Musiikkia kuunnellen vain tuli tuollaista tekstiä. ^^''
En minä ikinä ole eikä minusta ikinä tule minkäänlaista kirjailijaa tai mtn. :D Tämä on vain tunnepohjalta revittyä tekstiä.. ^^
21:43 // 06.07 - 2007
Tämä on minun mielestä tunteellinen ja tosi hyvin vertailtu ;D
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!