Kaunokirjallisen työn esitys
Joskus valehtelen itselleni
Ennen kuin nukahdan kuvittelen äänistä suurimman ja
korvakäytäviini sattuu sen lihaa leikkaava metalli
Toisinaan tuijotan vaaleita pintoja
niin pitkään että ne palavat puhki
Toisinaan tiedän että ranta on tyhjä ja sanon
siitäkin huolimatta parempi näin
kun hiekka tarttuu ihoni suolaan huomaan
sosiaalisuus on pinta ja
todellisuus valmis vasta kun
sen heijastukset siirtyvät uniin asti
siitäkin huolimatta sanon parempi näin
Ennen kuin nukahdan kuvittelen äänistä suurimman ja
korvakäytäviini sattuu sen lihaa leikkaava metalli
Toisinaan tuijotan vaaleita pintoja
niin pitkään että ne palavat puhki
Toisinaan tiedän että ranta on tyhjä ja sanon
siitäkin huolimatta parempi näin
kun hiekka tarttuu ihoni suolaan huomaan
sosiaalisuus on pinta ja
todellisuus valmis vasta kun
sen heijastukset siirtyvät uniin asti
siitäkin huolimatta sanon parempi näin
Työn tiedot
Joskus valehtelen itselleni
hypnoosi
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 51 sanaa» Työ lisätty: 13.07 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
vaihdoin taas siihen vanhempaan tyylin
Kommentit
Piippurassi
17:58 // 30.07 - 2007
Hienoja käänteitä. Joskus valehtelen itselleni, hieno nimi, ei hataruutta. Sileäpintainen runo, tulee jotenkin mieleen vanha kellastunut valokuva.
q-pic
22:54 // 04.08 - 2007
Kaúnis.
En osaa oikein muuta sanoa,
käytät kieltä hienosti ja luontevasti.
Nimi herättää ajatuksia, hyvä!
Kaskelotti
20:37 // 22.10 - 2007
oon varmaan tyhmä, mutta en tajua miten noi nitoutuu toisiinsa noi lauseet.. äääh en jaksa ees miettiä :D kuulostaa hienolta, juuh juuh, mutta liian vaikeaa tylsämieliselle ihmiselle kuin minä :D
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!