Kaunokirjallisen työn esitys
Kuihtuneet Puut
Olen väsynyt odottamaan hetkeä, jolloin kaikki järjestyy
Kun eilinen ja tämä päivä rakentavat onnetonta huomista
Sen siitä saa kun sairautena on sinisilmäisyys
En vain jaksaisi enää innostua tyhjistä valheista
Harvemmin kaiku vastaa kun yksin huudan metsälle
Ei katkeran miehen sanoja tarvitse kuunnella
"On vain opittava hymyilemään joka pettymykselle
Otettava itseään niskasta kiinni, muttei silkkihanskoilla"
Vain hyvää haluaa muille
Omalla kustannuksellaan
Vettä kuihtuneille puille
Omalla kyynelvirrallaan
Olen väsynyt odottamaan päivää, jolloin saan sen kaiken takaisin
Kun eilinen ja nykyhetki lupaavat osansa ottaa
Jos muut maailmaa pakoon juoksisivat, minä vaiti maassa makaisin
En vain jaksaisi enää nousemaan itseäni pakottaa
On raskasta rakastaa muita jos ei rakasta lainkaan itseään
Vastoinkäymiset vaativat aivan liikaa veroa
On vaikea olla ainoa joka epätoivon aikana toivoa herättää
Merivirran vietävänä mutta ei jaksa enää meloa
Vain hyvää haluaa muille
Omalla kustannuksellaan
Vettä kuihtuneille puille
Omalla kyynelvirrallaan
Kuihtuneet Puut
» Kategoria: Kirjallisuus » Laulujen sanoitukset» Työn pituus: 115 sanaa» Työ lisätty: 25.07 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Aika moni on varmaan tuntenut näin. Antaa kaikkensa eikä saa tilalle mitään. Marttyyrinä on niin mukava olla. Itkekää itsenne uneen ja muistakaa, että unelmissanne saatte olla jumalia.
22:24 // 25.07 - 2007
En osaa sanoa muuta kuin; kaunis!
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!