Kaunokirjallisen työn esitys
Sanoja
Tekee mieli lukea sinulle kauniita sanoja
myrskyistä ja syksyistä ja lumesta ja kuolemasta.
Lausun nuo sanat niin herkästi ja hiljaa
että sinä hipaiset kättäni
katseessasi vilpittömän huolestunut sävy.
Miten tiukasti sinun pitää halata minua?
En koskaan lakkaa kuiskimasta herkkiä sanoja.
Minä elän niissä väkevämmin
kuin yhdessäkään todellisuuden hetkessä.
Kenelle minä puhun nämä sanat?
Ne ovat sinulle, joka et kuuntele.
Sanat lakkaavat olemasta kauniita
kun ne saavuttavat sinut oikealla hetkellä.
Niiden voima katoaa kun otat ne ajatuksiisi.
Sanoja
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 65 sanaa» Työ lisätty: 01.09 - 2007» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tämä runo on askel johonkin uuteen. Pieni askel. Huomasin, ettei hyvän runon tekeminen olekaan niin helppoa.
15:49 // 01.09 - 2007
Pidin tästä, erityisesti toisesta säkeestä. Loistava tunnelma!
17:29 // 02.02 - 2008
hieno runo! tykkäsin varsinki toisesta säkeistöstä. hyvä tunnelma tässä myös, kyllä, pidän kovasti :)
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!