Kaunokirjallisen työn esitys

Emma

Emma syntyi kauniiden tähtien alla.
"Kasvot kuin prinsessalla", sanoivat opettajat ala-asteella.
Emma kasvoi yhdeksänvuotiaaksi. Sen jälkeen hän vain laihtui.
"Hän on siro tyttö", sanoi äiti.
"Johtuu varhaismurrosiästä", sanoi terveydenhoitaja, eikä kukaan huomannut kalvavaa epäilystä isän silmissä.
Emma sulkeutui. Kaksitoistavuotiaana.
"Hän on vain ujo", sanoi äiti.
"Johtuu murrosiästä", sanoi terveydenhoitaja, eikä kukaan huomannut huolta isän silmissä.
Viljami haki Emmaa tanssimaan kolmesti ja Emma kieltäytyi. Hän oli sillon neljätoista.
Äiti ja terveydenhoitaja eivät huomanneet, ja isä itki itsensä iltaisin uneen.
Kuusi vuotta myöhemmin Emmasta oli vain rippeet jäljellä. Häntä ei voinut tavoittaa, ei nähdä tai kuulla. Eräänä yönä hän hyppäsi kalliolta, ajatukset naapurin kirjavassa kissassa.
"Sääli", sanoi äiti ja huokaisi.
"Johtui sumusta", sanoi terveydenhoitaja.

Seuraavana yönä suru vei isän.

Työn tiedot

Emma

Poltergeist

» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 131 sanaa» Työ lisätty: 08.09 - 2007» Kommentoitu: 13 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 5 kerta(a)

Tietoa työstä:

Lyhytproosaa äikän tunnilta. Opettaja kehui ja tykkään itse tästä kovasti, joten päätin lätkäistä tämän tähän.

Kommentit

Berneri

22:36 // 08.09 - 2007

:o ....koskettava. Hieno.

chri

23:15 // 08.09 - 2007

pidän tyylistä :) varsinkin terveydenhoitaja-kommenteista.
melko kulunut aihe; varmasti löytyy tämänkaltaisia useampiakin. mutta ihan tykkäsin tästä :)

GemineWings

00:51 // 09.09 - 2007

Minulla tuli tästä mieleen hetkeksi Petri Tamminen. :)
Koskettava, tosiaan. Vähillä sanoilla saa aikaiseksi hyvinkin paljon, kuten tämä teksti osoittaa.
Vetää aika sanattomaksi, itse asiassa. Tämä ei olisi pitkänä yhtä tehokas, mutta näin lyhyenä ja katkonaisena tämä kertoo enemmän kuin mikään muu.
Pidän tästä. :)

karmacode

12:12 // 09.09 - 2007

Taisipa se kehua vähän senkin takia kun kukaan muu ei tehnyt >__>'' ei sillä ettei tämä hyvä olisi.

Julia häiritsi en pystynyt.

dbgirl

16:09 // 09.09 - 2007

Surullinen ja koskettava teksti. Mieleen tulee monia kysymyksiä: miksi vain isä tajusi jonkin olevan vialla? Miksi äiti ja terveydenhoitaja eivät nähneet mitään epätavallista? Miksi Emma teki sen minkä teki ja miksi? Mitkä asiat ajoivat hänet siihen? Olisiko asiaan ollut parannuskeinoa? Jne. On hienoa että teksti saa miettimään kaikkea. Aihe on rankka, mutta ei mikään epätavallinen. Siksi minä olisin halunnut nähdä tytön kasvun, henkisen ja fyysisen. Toisin sanoen Emman psykososiaalisen ja -fyysisen profiilin. Eli tytön kokonaisuudessaan. Toisin sanoen kunnollisen kasvutarinan. Nyt tämä jättää liian paljon auki ja näyttää sen vuoksi mielestäni hieman kököltä vaikka teksti silti on samaan aikaan hyvä.

iidba

16:16 // 05.11 - 2007

Mahtava, aivan loistava. Todella vaikuttava :O

sampsa

08:29 // 06.11 - 2007

"Eräänä yönä hän hyppäsi kalliolta,"
kohta sai hymyn huulille.

PeregrinTuk

22:02 // 17.12 - 2007

Tää on aina ihan.. en keksi mitään hyvää sanaa, mutta tää on aivan mainio ja kaunis!<3 Aina kun luen tän. Sää vaan osaat.

0328

13:37 // 22.01 - 2008

tää on kaunis.

scalla

12:09 // 27.02 - 2008

noniin, saatkin olla ensimmäinen ja toistaiseks ainoa, kenen kirjallista työtä kommentoin :) eksyin lukemaan tän tuosta lisättyjen töiden kautta jostain.

tämä alkaa tosi hyvin ja herättää mielenkiinnon. äidin ja terveydenhoitajan kommentit ja murrosikäviittaukset tosiaan saavat naurahtamaan! teksti herättää kivasti myös kysymyksiä (tytöstä, motiivista, perhesuhteista jne jne).

kohta "ja isä itki itsensä iltaisin uneen --" on mun mielestä turhan kliseinen. oikeastaan tätä edeltävän lauseen paikkeilla ja jälkeen teksti alkaa mielestäni hajota :s tai siis loppuosa ole niin yhtenäinen kuin alkuosa.
"Eräänä yönä hän hyppäsi kalliolta, ajatukset naapurin kirjavassa kissassa" ärsyttää, koska tuntuu, että naapurin kirjava kissa on hieman hakemalla haettu tähän, eikä se tunnu liittyvän muuhun tekstiin aiheellisesti mitenkään, se rikkoo tekstiä. (suomeksi (:D) siis, miksi tämä kissa?)

äidin tyly kommentti tyttären kuolemaan pistää hymähtämään hölmistyneenä; eikö hänellä ole asiaan muuta sanottavaa? jälleen kerran mietin perheenjäsenten välisiä suhteita.
terkkarin kommentti "Johtui sumusta" ei oikein aukea mulle, mutta muuten se on sinänsä hauska.

noniin, toivottavasti sait tästä mun palautteesta jotain irti. :> kokonaisuudessaan tykkäsin tekstistä, mutta se ikään kuin hajosi käsiin noitten irrallisuuksien takia loppua kohti mentäessä.
lopetusvirkkeestä täytyy vielä sanoo, että se on tosi hyvä, toimiva ja pysäyttävä!
kokonaisuudessaan tää on mun mielestä ajatuksia herättävä, ja ihan hyvä. mutta olisin toivonut erilaista loppuosaa tekstille, koska tämä ei toimi näin (viimeisen lauseen voisi silti sisällyttää siihen!) :)

ssherlock

21:10 // 01.03 - 2008

Harkitsin kauan aikaa että laitanko edes kommenttia, koska en osaa mitään ns. sisällöllistä sanoa. Voin sanoa vaan että pidän tästä. Niin ja mun mielestä ei hajonnut missään kohdassa käsiin, niinkuin scalla ilmaisi.

tytt

21:22 // 03.03 - 2008

Ihan kauhean nätti. Tykkään tästä. Mun mielestä tuo äidin kommentti on vain hyvä kun se on tuommonen tyly. Arrg en osaa sanoa mitään rakentavaa, hyvä kuitenkin :)

Pupulainen

15:44 // 01.09 - 2008

Tämä on tosi mieleenpainuva, tykkäsin paljon. Siinä ei ole mitään ylimääräistä, mutta tarina tulee silti selvästi esille.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!