Kaunokirjallisen työn esitys
Työn tiedot
Lyhytproosaa äikän tunnilta. Opettaja kehui ja tykkään itse tästä kovasti, joten päätin lätkäistä tämän tähän.
Kommentit
pidän tyylistä :) varsinkin terveydenhoitaja-kommenteista.
melko kulunut aihe; varmasti löytyy tämänkaltaisia useampiakin. mutta ihan tykkäsin tästä :)
Minulla tuli tästä mieleen hetkeksi Petri Tamminen. :)
Koskettava, tosiaan. Vähillä sanoilla saa aikaiseksi hyvinkin paljon, kuten tämä teksti osoittaa.
Vetää aika sanattomaksi, itse asiassa. Tämä ei olisi pitkänä yhtä tehokas, mutta näin lyhyenä ja katkonaisena tämä kertoo enemmän kuin mikään muu.
Pidän tästä. :)
Taisipa se kehua vähän senkin takia kun kukaan muu ei tehnyt >__>'' ei sillä ettei tämä hyvä olisi.
Julia häiritsi en pystynyt.
Surullinen ja koskettava teksti. Mieleen tulee monia kysymyksiä: miksi vain isä tajusi jonkin olevan vialla? Miksi äiti ja terveydenhoitaja eivät nähneet mitään epätavallista? Miksi Emma teki sen minkä teki ja miksi? Mitkä asiat ajoivat hänet siihen? Olisiko asiaan ollut parannuskeinoa? Jne. On hienoa että teksti saa miettimään kaikkea. Aihe on rankka, mutta ei mikään epätavallinen. Siksi minä olisin halunnut nähdä tytön kasvun, henkisen ja fyysisen. Toisin sanoen Emman psykososiaalisen ja -fyysisen profiilin. Eli tytön kokonaisuudessaan. Toisin sanoen kunnollisen kasvutarinan. Nyt tämä jättää liian paljon auki ja näyttää sen vuoksi mielestäni hieman kököltä vaikka teksti silti on samaan aikaan hyvä.
Tää on aina ihan.. en keksi mitään hyvää sanaa, mutta tää on aivan mainio ja kaunis!<3 Aina kun luen tän. Sää vaan osaat.
noniin, saatkin olla ensimmäinen ja toistaiseks ainoa, kenen kirjallista työtä kommentoin :) eksyin lukemaan tän tuosta lisättyjen töiden kautta jostain.
tämä alkaa tosi hyvin ja herättää mielenkiinnon. äidin ja terveydenhoitajan kommentit ja murrosikäviittaukset tosiaan saavat naurahtamaan! teksti herättää kivasti myös kysymyksiä (tytöstä, motiivista, perhesuhteista jne jne).
kohta "ja isä itki itsensä iltaisin uneen --" on mun mielestä turhan kliseinen. oikeastaan tätä edeltävän lauseen paikkeilla ja jälkeen teksti alkaa mielestäni hajota :s tai siis loppuosa ole niin yhtenäinen kuin alkuosa.
"Eräänä yönä hän hyppäsi kalliolta, ajatukset naapurin kirjavassa kissassa" ärsyttää, koska tuntuu, että naapurin kirjava kissa on hieman hakemalla haettu tähän, eikä se tunnu liittyvän muuhun tekstiin aiheellisesti mitenkään, se rikkoo tekstiä. (suomeksi (:D) siis, miksi tämä kissa?)
äidin tyly kommentti tyttären kuolemaan pistää hymähtämään hölmistyneenä; eikö hänellä ole asiaan muuta sanottavaa? jälleen kerran mietin perheenjäsenten välisiä suhteita.
terkkarin kommentti "Johtui sumusta" ei oikein aukea mulle, mutta muuten se on sinänsä hauska.
noniin, toivottavasti sait tästä mun palautteesta jotain irti. :> kokonaisuudessaan tykkäsin tekstistä, mutta se ikään kuin hajosi käsiin noitten irrallisuuksien takia loppua kohti mentäessä.
lopetusvirkkeestä täytyy vielä sanoo, että se on tosi hyvä, toimiva ja pysäyttävä!
kokonaisuudessaan tää on mun mielestä ajatuksia herättävä, ja ihan hyvä. mutta olisin toivonut erilaista loppuosaa tekstille, koska tämä ei toimi näin (viimeisen lauseen voisi silti sisällyttää siihen!) :)
Harkitsin kauan aikaa että laitanko edes kommenttia, koska en osaa mitään ns. sisällöllistä sanoa. Voin sanoa vaan että pidän tästä. Niin ja mun mielestä ei hajonnut missään kohdassa käsiin, niinkuin scalla ilmaisi.
Ihan kauhean nätti. Tykkään tästä. Mun mielestä tuo äidin kommentti on vain hyvä kun se on tuommonen tyly. Arrg en osaa sanoa mitään rakentavaa, hyvä kuitenkin :)
Tämä on tosi mieleenpainuva, tykkäsin paljon. Siinä ei ole mitään ylimääräistä, mutta tarina tulee silti selvästi esille.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!