Kaunokirjallisen työn esitys
Sinä, minä & maailmamme
Koulun autio käytävä.
Ohi vilistävät naulakot.
Kylmä ja ruudullinen lattia.
Itkevät ikkunat lehtien peitossa.
Musta pimeys,
heikkouden tunne,
pelko,
arkuus,
hiljaisuus.
Se olen minä.
Askelten kaiku kaappiriveissä.
Valkoinen valtakunta täynnä verta.
Kuihtuneet kukkaset maljakoissaan,
odottavat onneaan.
Mikä on totuus?
Missä se on?
Totuus on ruusun varressa,
lentävä kolibri taivaalla,
auringonsäteet ikkunassa.
Pimeys huoneen nurkassa,
tuikkivat tähdet taivaalla.
Totuus olet sinä.
Pimeys ympärillämme, kuin muuri maailman laidalla.
Ei todellisuutta, ei unelmaa.
Fiktiota, satua.
Se on meidän maailmamme.
Sinä, minä & maailmamme
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 60 sanaa» Työ lisätty: 09.09 - 2007» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Ehh. Huono päivä oli. :p
Loppupuolella enemmän riimipareja.
En tiedä, mitä tämän pitäisi kuvastaa. Sanat vaan tuli mun päähän.. Kertokaa, jos tää herätti teidän sisällänne jotain, mitä tahansa tunteita. Rakentava kommentti on tietenkin sallittua, että jos aikomuksenne on haukkua tämä pystyyn, niin pyydän perusteluja. x)
11:38 // 30.09 - 2007
Kaunis. Alun kuvailu tuntui lukiessa liian pitkältä, mutta "Se olen minä" kokosi sitä hienosti, ehkä ärsyke on just hyvin rajalla. Muutenkin pidän tuosta minä ja sinä asettelusta, vähän jää sellainen -me kaksi muita vastaan fiilis.
21:56 // 09.11 - 2007
Mmmmm... Olihan kaunis. Tätä luki mielellään alusta loppuun saakka (o:
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!