Kaunokirjallisen työn esitys
Sanomaton tuska
Muistan sen päivän,
kuin eilisen.
Sanomaton tuska,
päivän värivalintana musta.
On niin vaikeaa ymmärtää,
että sä et enää ole täällä.
Et enää keinu tuolissasi,
täyttele ristikoitasi,
kertoile tarinoitasi.
Kyyneleet lyövät tahtia,
tuskan soidessa taustalla.
Surupuku on musta.
Kirkossa istuttiin,
suru yhdessä kohdattiin.
Muistan miten sinä päivänä itkettiin,
yhteisiä muistoja kerrattiin.
Muistan miten sinä päivänä itkettiin,
kun sut haudan lepoon laskettiin.
Miten voisinkaan unohtaa?
Anna anteeksi etten kertonut,
sitä miten paljon sua rakastan.
Sä elät sydämissämme,
muistossamme ainiaan.
Lepää rauhassa.
Näkemiin,
rakas pappa.
Sanomaton tuska
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 58 sanaa» Työ lisätty: 16.09 - 2007» Kommentoitu: 6 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 3 kerta(a)
Tietoa työstä:
Urmaksen muistolle <3 [13.7.2007 Viernes]
"Herra, auta meitä luottamaan Sun tahtoos silloinkin kun se meitä eniten satuttaa."
21:16 // 16.09 - 2007
ihana runo ;( anteeks, että sulle on tapahtunu tällee. Pärjäile.
21:21 // 16.09 - 2007
kosketti :( menee kyl suosikkeihin ;) mut koita jaksaa <3
21:21 // 16.09 - 2007
Pakko laittaa suosikkeihin, tää on niin ihana. ;)
12:20 // 28.10 - 2007
Kaunis. Tuli ihan mieleen erään ystäväni ja mummini hautajaiset. Se on aina vaikeaa </3
22:07 // 01.11 - 2007
tää on niin henkilökohtanen, etten hirveesti osaa kommentoida tätä. joka jollekkin toiselle on vain sanoja, jollekkin toiselle se koskettaa syvästikin. mutta oon ollut samassa tilanteessa. kertoo kaiken olennaisen. <3
05:03 // 30.03 - 2008
Kirjotat hyvin. Ja osanotot<3
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!