Kaunokirjallisen työn esitys
PikkukiviSotilaat
Hämärän laskeutuessa
painun vasten asfalttia.
Sora raapii ihoa. On hiekoittaja käynyt
etuajassa, ei maassa edes lunta.
Tuijotan maahan revittyä mainosta-
otsikossa jotain nykyajan nuorista.
Pyyhkäisen hiuksiani otsalta.
Tunnustelen ilmaa; on kosteaa-
laskeutunut jo sumua.
Jään odottamaan sadetta.
Odotellessa lasken pikkukiviä summamutikassa,
leikin että ne on sotilaita-
tänä iltana minulle seurana.
Soditaan ja tehdään vaihtokauppaa-
huomen aamulla mun särkynyt sydän rosoittaa tätä katua.
Sillä uusi sydämeni on tekoa pikkukivistä,
sotilaista jotka sotii mun kanssa vastaan
rakkautta ja sydänsuruja.
Hämärän laskeutuessa
painun vasten asfalttia.
Sora raapii ihoa. On hiekoittaja käynyt
etuajassa, ei maassa edes lunta.
Tuijotan maahan revittyä mainosta-
otsikossa jotain nykyajan nuorista.
Pyyhkäisen hiuksiani otsalta.
Tunnustelen ilmaa; on kosteaa-
laskeutunut jo sumua.
Jään odottamaan sadetta.
Odotellessa lasken pikkukiviä summamutikassa,
leikin että ne on sotilaita-
tänä iltana minulle seurana.
Soditaan ja tehdään vaihtokauppaa-
huomen aamulla mun särkynyt sydän rosoittaa tätä katua.
Sillä uusi sydämeni on tekoa pikkukivistä,
sotilaista jotka sotii mun kanssa vastaan
rakkautta ja sydänsuruja.
Työn tiedot
PikkukiviSotilaat
Glarissa
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 67 sanaa» Työ lisätty: 03.10 - 2007» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Illalla kirjoitettua.
Kommentit
butterfly
22:16 // 03.10 - 2007
kipua ja surua, niistähän ne runot usein kertoo! suora puhetta kauneissa sanoissa. Suru syksy ja sade- on aika jatkaa eteenpäin! ;) kaunis....
q-pic
18:01 // 08.10 - 2007
Oi toi oli niin hieno, mutta olisin toivonut loppuun jotain erilaista. Siis siinä mielessä, että kun kaikki tuntuvat kirjoittavan sydänsuruista ja rakkaudesta. Toi "Sora raapii ihoa. On hiekoittaja käynyt
etuajassa, ei maassa edes lunta." on mun EHDOTON SUOSIKKI! Todella loistava!
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!