
Kuvan esitys
Työn tiedot
Jatketaanpas tämän teeman parissa kun kerran alkuun päästiin... Ja kun lopultakin sain tuon paremman puoliskonkin kuvaan, ja nimenomaan tähän kuvaan; tällainen visio kun päätäni vaivasi siitä asti kun tuohon huoneeseen ensimmäisen kerran osuin. Parannettavaa vielä jäi, mutta... Edes vähän sinne päin.
Kommentit
aijai nyt on kyllä kohinaa liikaa :D en oikein ymmärrä tuota mallin seisomista ja katseen suuntaa, että mitä niillä haetaan. olisin ottanut tuon kauhan pois kun se näyttää aika tarpeettomalta. sinänsä hyvä yritys :) kaunis valo lankeaa huoneeseen ja hyvä, että kokeilet uutta
Aavemainen kuva. Luultavasti tuo rakeisuus on tässä aivan tarkoituksellista..? C: Loistava kuvauspaikka.
Mikäs luukku pilkistää tuolla vasemmassa yläkulmassa..? c;
Pikkusen jäänyt liian tummaksi tuo henkilö tuossa.
Mua ei rae/kohina/what evä haittaa pätkääkään.
Tulee vaan vanhat hyvät mustavalkoajat mieleen.
Hyvä interiööri.
aavemainen ja rakeisuus sopii tähän. musta jotenki toi nainen vaikuttaa vampyyrilta xD ja siltä, et se on odottanut kauan jotakuta, joka nyt astuu huoneeseen xD hieno (:
On kyl siisti! :) Malli on hyvä, ja mun mielestä sommittelu toimii melko hyvin. Kun ikkuna on auki, se tuo uutta tunnelmaa tähän kuvaan. Rakeisuus sopii. Jos tuolin sais vaihdettua johonkin tiedätkö karumpaan, puiseen rumaan tuoliin, sekin voisi sopia, mutta tuo sopii myös. Hieno kuva!
Kivan tunnelman olet saanut kuvaan. Rakeisuus/kohina sopii tähän tosi hyvin :) Yksinkertainen on kaunista.
Joo mikä luukku tuolla on? Ehkä pikkasen pistää silmään kun tossa tapetissa ois muuten tollanen ihana kuviointi. :) Kasvot vois näkyä ehkä pikkasen enemmän, mutta tää on jotenkin kaunis ja 'vanhanaikainen', jos noin voi sanoa. :)
Tulee mieleen kolme-neljäkymmentäluku. Johtunee tuosta kohinasta. :)
Kolkohko tunne tästä huokuu. Ja yksinäinenkin: huone on rapistunut ja jäänyt tyhjäksi, ainoastaan siellä vaeltelee mustiin pukeutunut naikkonen, joka selvästi kaipaa jotakuta mutta tietää joutuvansa odottamaan hyvinkin kauan, ellei peräti ikuisuutta.
Psykologisenakin tämän kuvan näen siinä mielessä, että tuo huone edustaa henkilöä itsessään. Avonainen ikkuna ja kaipuinen katse tuovat tunnetta, että henkilö kaipaisi jotakuta, samaten huoneen kolkko ulkonäkö vaikuttaa siltä, että henkilö on ollut kauan yksin. Mustat vaatteet taas vaikuttavat siltä, että henkilö olisi sulkeutunut eikä osaa päästää lähelleen juuri ketään. Kuitenkin hän yrittää, pitämällä edes yhtä ikkunaa vähäsen auki.
Vähän sekavasti selitetty, mutta tällaisena tämän kuvan koen.
Ja sen vuoksi pidänkin tästä. Puhutteleva. :)
Heitetääs vähän väli(=seli-seli)kommenttia kehiin, selittelyhän on perseestä. ;D
Ensimmäisenä kiitokset kaikille kommentoineille. Ja sitten asiaan, tai asiattomuuksiin, ihan miten vaan. ;)
-Tää on Canon PowerShot S2 IS:llä hyvin hämärässä tilassa otettu kolmen kuvan hoodeeärrä, eli jokainen voi mielessään kuvitella mitä tulee jo väkisinkin kohinaa mukaan liki sekunnin (kertaa kolme) valotusajoilla. Pääsishän siitä eroon vaikka Neat Imagella, mutta kiitos ja ei kiitos; itse kun tykkään että kun kerran kuvauspaikkana toimii autio, hylätty ja unohdettu (wanha) rakennus, niin kiiltokuva ei vaan toimi, ei saa olla liian kliinistä, se syö tunnelmaa.
-Toi kauha (elikkäs tuhkalapio) oli tossa missä oli, ja sai mun mielestä ollakin; mun päähäni se luo mielikuvan takasta jossa ei enää tulet pala eikä lämmitä (vaikkei siellä takkaa ollutkaan, pelkkä pystyuuni).
-Mallin asennosta on tullut muuallakin sanomista, mm. siitä että se on liian jäykkä ja lääkkeeksi on ehdotettu mm. iloista vilkuttelua ikkunan suuntaan! Tässäkin mun tarttee vaan todeta että hyi helvetti. Ei goottihenkisiin kuviin sovi sotkea mitään kevytmielistä vilkuttelua. Joka tapauksessa hakusessa oli sellanen 'eikä aikaa enää ollut' tyyppinen tunnelma, että joku hauras muisto menneisyydestä enää yksinänsä siellä, kylmässä ja autiossa talossa, yksin omien muistojensa kanssa, kaivaten mennyttä aikaa.
-Avovaimo olis tosiaan ehkä vähän enempi valoa osakseen kaivannut, muttei ollut lamppua (tai peiliä) messissä että ois voinu... Ens kerralla sitten... Säätövaiheessa kokeilin kyllä valoisempaakin näkemystä, mutta jankutan taas sen tunnelman perään, joka kärsi heti (tosin makuasioitahan nämä). ;)
-Se yläreunan luukku on kaapinovi. Mä vähän pelkäsinkin että tuleeko kuvaan, mutta uskoin olevani kykeneväinen sen kuvan ulkopuolelle rajaamaan (siellä pimeässä mitään kameran näytöltä nähnyt). Luulin onnistuneenikin, kun en koneellakaan sitä huomannut, päiväsaikaan kun kuvien kanssa pelasin. Nyt sen kyllä huomaa, hämärässä. Se on siis MOKA! :D
-Puinen wanha tuoli vois tosiaan olla kovempi sana, ei vaan sattunu taskuun. ;D
Mutta kiitokset näistä, yritän ottaa opiksi, tosin tähän päähän uppoaa niin pirun huonosti... :)
Ahdasmielinen tunnelma mutta tavalla hieman pelottavakin. Ideana ihan jees mutta rakeinen toteutus tyyli ei ihan mun silmää miellytä.
Ymmärrän kyllä täysin kun ottaa kuvia olosuhteissa jossa ei ole paljon valoa (ollut sellainen tilanne itellä monta kertaa, mutta onneks photari on keksitty :D). Mutta hieman huonosta laadusta huolimatta, tää on kyllä hieno kuva, ja idea toimii.
Tää on sairaan siisti! Ja siis toi kohinahan kuuluu tähän. Ilman sitä tää ei välttämättä ois ollenkaan näin hyvä. Aika aavemainenkin fiilis tulee tätä katsellessa. Mieletöntä (o:
upea kuva. tykkään rakeisuudesta, se saa kuvan näyttämään niin vanhan aikaiselta. asetelma on myös loistava.
tulee mieleen että kuva on jostakin kauhuleffasta:D mutta ehkä ihan pikkuriikkisen tarkkuutta kuvaan:>
Näyttää ihan niinku hän (avovaimosi otaksun) leijuis ilmassa! Sillai muutaman sentin korkeudes. Tykkään noista ikkunoista aian älyttömästi, vanha lasi taittaa valoa niin kauniisti..ja sitteviä toi kun ne on huurussa (vai näkeekö meikä omiaan??)
Asetelma toimii, tunnelma natsaa hyvin.
Ei valittamista lainkaan!
Pitänee rehellisyyttä arvostavana latistaa tunnelmaa kertomalla että ikkuna ei ole huurussa, vaan ummessa; se kun on tukittu ulkopuolelta jollain vanerilevyllä. Luo kyllä ihan kivan efektin, kun se valskaa tota valoa läpi tuolta ylhäältä. ;)
Tässä on tunnelmaa! Synkkää, aavemaista, pelottavaa... eli täydellistä! Loistava kuva jälleen kerran :D
Kylmät väreet kulkee kun katsoo tätä. Oot saanut loistavasti esille naisen haamun oloiseksi, joka on tässä selkeesti pääosassa. Hämyisyys ja rakeisuus kuuluu mielestäni tähän. Itse asiassa pelkällä silmällä kun katsoo hämyistä huonetta ei se huone hirveän selkeältä näytä, vaan aika kohinaiselta. Muut tilpehöörit joihin ei varmaan ole kajottu, ei haittaa ollenkaan vaan ne kuuluu huoneeseen. Valo on onnistunut hyvin, koska naisen kasvot erottuvat hyvin. Hyvähyvä.
Aavemainen kuva todellakin. Hyvin kauniisti aseteltu ja rajaus on täydellinen. Kiitokset vielä itsellesi:)
niin.. -no jos multa kysytään, (vaikkei kysytäkkään) niin rakeisuus Ei missään nimessä sovi kuvaan, mutten oikein ymmärtänyt, että saisiko sen pois vai ei..? -mutta kuitenkin, muuten kuva on todella hieno!
mä tykkään tästä asettelusta ja fiiliksestä kyllä, mutta mun mielestä hdr ehkä turha.. kunnolla kontrastia ja ääriviivoja valolla esille.. se sun kuva samasta paikasta ilman pimua oli ihan huippu fiiliksen puolesta.. olis siihen versioon tuo pimukin sopinut :)
Katkaisen pitkän kommentointimykkyyteni Harhassa nyt kyllä tähän kuvaan. Ei voi vastustaa kiusausta.
Tätä katsoessa tulee kylmä ja kuuma. Sellanen fiilis, joka iskee yöllä pelottavan todentuntuisen painajaisen jälkeen, jolloin herää, eikä tiedä, että mikä oli unta ja mikä ei. Jotenkin ahdistava, mutta vangitsevalla tavalla kaunis. Himmeä valon ja varjon leikki korostaa unenomaista vaikutelmaa ennestään. Pidän siitä, että valoa on riittävästi, notta naisen kasvot eivät ole kokonaan varjossa, mutta samalla liikaakaan ei ole näkyvillä. Linjat on siis esillä, mutta tarkat kasvonpiirteet ei, mikä antaa katsojalla hiukan liikkumavaraa. Naisen olemus ylipäätään on jotenkin aavemainen. Herää kysymys, että onko hän elävä ihminen ylipäätään...
Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että onneksi nainen ei katso ulos ikkunasta (saati vilkuttele siltä kenellekään!). Niitä on nähty. Jäykkä asento sopii tähän kuin nenä voihin. Herättää ajatuksia ja kysymyksiä - miksi hän ei katso ikkunasta ulos? Seisooko hän tahallisesti noin, selkä ikkunaan päin, näennäisen välinpitämättömänä? Onko siellä mahdollisesti joku ulkona, joka tuon jäykän, poiskääntyneen selän nähdessään, saa johonkin kysymykseensä vastauksen?
Aukinainen, mukamas-huuruinen ikkuna, liki sydämenmuotoinen särö(?) lasissa ja tuhkalapio rekvisiittana toimivat hyvin. Mikään niistä ei ole liian huomiotaherättävä, eikä mikään niistä mielestäni riko kuvan tinnelmaa. Symboliikkaa saisi niistäkin revittyä varmasti kiitettävästi. Ainoa, mikä minua hiukan häiritsee, on tuo kaapinovi. Onnetonta, että se eksyi mukaan. Tuolista sen verran, että vaikka tuo käyttämäsi yksilö on ihan ok, olisi joku ehkä hiukan vanhanaikesemmin (Early English, Victorian?) muotoiltu ollut myös jees. Tosin se taas olisi varmasti ollut hankalampi järjestää. Toimii tämä näinkin kyllä hyvin.
Rajauksesta vielä, että itse olisin ehkä toivonut enemmän tilaa reunoille, mutta se ei ilmeisesti olisi edes ollut mahdollista...? Olisi tuonut hiukan tilaa hengittää. Toisaalta tämä käyttämäsi ahtaampi rajaus taas on hyväkin asia, sillä se(kin) korostaa kuvan tunnelmaa. Itse olisin mahdollisesti tosin kiristänyt muutaman millin verran pois tuolta oikealta, täydellisemmän symmetrisyyden hakemiseksi. Saattaa olla näköharha, mutta minusta oikealla on piirun verran enemmän tilaa kuin vasemmalla.
Ja viimeiseksi totean, että kuvan vahva kohina kruunaa kokonaisuuden.
Absintti huuru kuva. Nättiä jälkeä kyllä mutta tuota rae/kohinaa saisi olla hieman vähemmän latistaa vähän fiilistä. Se millä kuvasta ois mahdollisesti saanu enemmän tunteikkaaman ois se, että raiskaisit tota kuvaa oikeen huolella räväyttäisit vähän sepian sävyä ja käyttäisit tota rakeisuutta hyväkses tekemällä kuvasta "wanhan". En nyt tiedä onko niinkään rakentavan laatuista kommenttia mut niin mä tekisin :).
tänkin kommentin ois varmaan voinu tiivistää seuraavasti "nätti kuva, rakeisuus häiritsee, itse editoisin" :D
olosuhteet olivat kyllä -huonot- mutta kun ponit taas kerran riehuivat niin oli pakko siitä sitten kuvia ~20 ottaa :D
upea tämä kuva, pelottavan upea.
Mun mielestä, just kymppi just näin! turha sitä jo otettua kuvaa mennä muuntelemaan.
Jokatapauksessa sä oot onnistunut oottan kuvan joka laittaa sianlihalle ihon! Täytyy vain kehua sinua ja aivojasi, hienosta ideasta ja hyvästä totetuksesta!
Unenomainen, hieman pelottava, mutta kauniilla tavalla sellainen.
Utuinen tunnelma antaa tälle loppusilauksen :)
Tykkään tästä. Tuo ikkuna sopii tähän mielettömän hyvin. Onko se rikki, vai mikä tuo juttu siinä on? Mallin seisahtunut katse juuri tuohon suuntaan minne se on, on mielestäni hyvä. Tässäkin alkaa joku tarina. Ja jos tuo ikkuna tosiaan on rikki, liitän jotenkin mallin katseen siihen. Jotain on juuri tapahtunut ja on tapahtumassa. Tuo pönikkä mallin vasemmalla puolella kyllä häiritsee vähän. Se olisi voinut viskaista pois. Se jotenkin rikkoo kokonaisuutta ja linjoja. Mutta eipä ole ainakaan tehdyn oloista ja se on tärkeää.
P. S. Puhuin tuosta tapahtumisesta, mutta toisaalta tämä taas on todella saisahtunut kuva. Jotenkin aavemainen fiilis juuri sen takia. Kaikki on viipyilevää. Pidän siitä myös.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!