Kaunokirjallisen työn esitys

Sadepilvi

Kuka puhaltaa pilvet suuntaan jossa ne seisovat ja katsovat
alaspäin,
alaspäin?
Alaspäin
alaspäin
alaspäin.
Kenen syytä on että vettä sataa ja ihmiset katsovat
alaspäin,
alaspäin?
Alaspäin
alaspäin
alaspäin.



Tulen luoksesi yhtä arvaamatta kuin sadepilvi,
jota meteorologit eivät osanneet ennustaa ja jätän
sinuun muistomerkkini joka tappaa ja surkastuttaa
patsaatkin kirjastojen edestä.
Lähden hitaammin kuin saavuin ja silti sinä muistat
vielä huomennakin minut kun katsot ulos ja kyyneleitäsi
tippuu

alaspäin,
alaspäin,
alaspäin
alaspäin.

Silloin minun hymyni kaartuu ylöspäin, ylöspäin.

Työn tiedot

Sadepilvi

Sadepilvi

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 58 sanaa» Työ lisätty: 17.10 - 2007» Kommentoitu: 5 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)

Tietoa työstä:

Teki mieli kirjoittaa jostakin, joka koskettaa sadepilveä ja kyyneliä mutta kuitenkin minua ja ihmissuhteitani.

Kommentit

Camena

19:30 // 17.10 - 2007

Persoonnallinen runo, erottuu edukseen. Pidän tästä sanoilla leikkimisestä ja ideakin on mielestäni erittäin hyvä. Ihastuin.

Pa-Ne-Pa

20:55 // 17.10 - 2007

persoonallinen, todellakin. tämä on sillä tavalla persoonallinen kuin taiteelliset jehut kammareissaan lukevat pätkänovelleja, kirjoittavat niistä analyysejä ja toteavat partaansa nypläten: "mielenkiintoinen, todella persoonallinen" kun oikeasti haluavat sanoa, että eihän tässä ole mitään järkeä.
ihan hyvä idea kyllä ja toimivat aasin sillat tunteiden ja aatteiden ilmaisuun. pidän tätä kuitenkin hieman tekotaiteellisena. kyllä, idea välittyy, mutta sitä pitää etsiä, kaivella ja arvailla, tulkita. itse pidän ehkä vain enemmän runoista joilla on selkeä sanoma ja vaikka lukija kokisikin ahaa-elämyksen, mielestäni tunteitaan voi ilmaista suoremminkin. en ole vielä ymmärtänyt tämän nykytaiteen hienoutta; sitä upeampi ja taiteellisempi mitä vaikeammin ja 'taiteellisemmin' (=tekotaiteellisemmin) asia on kerrottu. jotain teennäistä siinä pitää olla, koska kun itse selvitän tuntojani, itselläni ei ainakaan tule mieleen mitään pilviä.
tämä ei nyt toki tarkoita, etten pitäisi koko runosta, mutta sen ilmaisutapa ei kolahda minuun. aivan loistavaa runossa oli taas viimeinen ylöspäin. se pelasti runon. vaikka ratkaisu voi olla melko ennalta-arvattava, silti se jotenkin vain sopii. surua kuvaavaa alaspäin niitä on paljon ja tuntuu että jokaisen sanan kohdalla mielentila vaipuu vain surkeammaksi, mutta sitten vain sana ylöspäin ja tunnelma nousee kerrasta. voi että, vaikea kuvailla, mutta se vain sopii. jos jotain pitäisi vielä sanoa niin ehkä itse antaisin tuolle pelastavalle viimeiselle sanalle enemmän painoa ja laittaisin sen yksin seuraavalle riville, jolloin sitä ei tarvitsisi mainita kuin kerran. mutta tiedä häntä.
opin tykkäämään tästä, mutta se ei ollut ensireaktioni.

Glarissa

00:47 // 21.10 - 2007

Niin Kaunis ja omalaatuinen! :') <3 Suosikeissani on! *^^*

truly

13:56 // 21.10 - 2007

Kiitos arvostelustasi. :)

Tykkäsin tästä paljon, onneksi lopussa kaikki kääntyi ylöspäin ja se pelasti runon. :)

Seraphine

20:03 // 27.10 - 2007

Tässä on erittäin miellyttävä rytmi. Ainut, minkä itse ehkä muuttaisin, on tuo lopun neljä "alaspäin" ja kaksi "ylöspäin" - itse pitäisin kiinni tuosta kolmen sanan rytmistä, eli yksi "alaspäin" lopusta pois ja yksi "ylöspäin" lisää. Rytmi pysyisi siten samana (tai no, eihän tuolla alussakaan ole ihan varsinaisesti kolmen sanan rytmiä, mutta... jotenkin se kuulostaisi silti hyvältä omaan korvaani ainakin).
Mutta niin, erittäin kekseliäs ja jotenkin metka runo, tykkäilen varsin paljon. :)

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!