Kaunokirjallisen työn esitys
Syksy solisee
pyöräillessä jalat ilmassa
haavanlehdet vasten katua
sadetta
vaikka ei kuitenkaan.
Ja kun kuitenkin
on pakko ajaa yli tietämättä
kuinka syvää kylmää likaista
kastella lahkeet
rikkoa alahuuli etuhampailla
ja säikähtää siilinosia kadunreunoilla.
Naurattaa pisarat poskilla.
Työn tiedot
Punastuu kadun reunoihin kiinni
kuiske
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 36 sanaa» Työ lisätty: 17.10 - 2007» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)
Tietoa työstä:
Puut punastuvat ja kuiva katu kuulostaa purolta pyöräillessä,
kyllähän sinä tiedät.
Silloin kun sataa, ei tarvitse itkeä.
Kommentit
Tapuli
11:32 // 18.10 - 2007
Onpas tässä tunnelmaa.
Pidän hirvittävästi noista sanavalinnoista, ne on toimivia ja tuosta tavasta jolla kerrot jotenkin niin vaivattomasti asiat, kylminä faktoina.
Tää on hei oikein hyvä.
Kirjosieppo
00:23 // 20.10 - 2007
Löysin tämän runon selaamalla runot -kategorian töitä ja kun katsoin, kuka on kirjoittaja, huomasin, että näytät tutulta. Tunnistin vuodenaikanäytlmäsi! Osaat sinä näemmä kirjoittaa myös runoja. Tykkään nuista "epätäydellisistä" lauseista. Teksti ikään kuin pompahtelee :D Ja tunnelma on loistava: yhteen runossa kuvattuun hetkeen mahtuu koko syksy! :) suosikkeihin.
Peacemaker
18:49 // 12.05 - 2008
Todella toimiva runo, jotenkin todellinen ja aito. Pidin käyttämistäsi kielikuvista, runo ei missään vaiheessa "lyönyt yli", vaan pysyi ihastuttavan realistisena.
Suosikkeihin.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!