Kaunokirjallisen työn esitys
Syksyn hämärä ilta kun yöksi vaihtuu,
tähdet taivaan saa hohtamaan. Kuun kelmeä valo usvaan haihtuu, pimeys valtaa maan voimallaan.
Tyttö yksin istuu rannalla joen, miettii mitä hän väärin taas tehnyt on. Miks aina hän huonoksi itsensä tuntee, miksi elämän tie on arvaamaton?
Aina joutunut on sivusta katsomaan muiden onnea ja elämää hyvää. Koskaan päässyt ei rakkautta tuntemaan, aina tunsi ulkopuolisuutta niin syvää. Hetket jolloin sai hymyillä oikeasti, tuntui liian hyvältä totta ollakseen ja kun putosi haaveista pohjalle asti, sielä elon tunsi vain omakseen. Oli oppinut olemaan onneton ain, ei muistanut miten ollaan onnelinen, tyttö kyynelten kera eli vain, oli raskasta taakan kantaminen.
Kukaan nähnyt ei tytön sisimpään, kukaan tienny ei mitä kokemaan joutunut on. Ei kenelekään puhunut kyynelistään, kukaan arvannut ei kuinka hän on onneton. Kunnes saapui enkeli hahmossa ystävän, tahtoi kuunella auttaa ja lohduttaa. Pelkäsi tytön niin hauraan pian särkyvän, alla taakan mitä kenenkään ei tarvisi kantaa.
Tyttö paljasti vuosien kokemukset, kertoi kaikki suuret pettymykset, tuli sydämeltä raskaat huokaukset, mielen täytti monet kysymykset. Ei ystävä arvannut paljonko auttoi, kun tahtoi hän hiljaa vain kuulla, miten huonoksi tyttö itsensä tunsi, ja epäonnistuneeksi oli antanut itsensä luulla.
Sanat ystävän auttoivat tyttöä niin, että tiesi hän ettei yksin jää, vaikka iltaisin nukahtaa kyyneliin, eikä rakkauttaan kotona nää.
Nousi tyttö ja sanoi "minä voimia sain, enään loukkauksia todesta ota en, vaikka elämä jatkuu ennallain, olen vahvempi tiedän sen. Kumpa joskus päästä vuosien, saisin vastauksen jota tarvitsen: miksi jouduin elää kanssa kyynelien, olinko kuitenkin itse siihen syyllinen?"
-Anu07-
Työn tiedot
-TYTTÖ KYYNELIEN-
jussipak
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 242 sanaa» Työ lisätty: 18.10 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)
Tietoa työstä:
Tämä on ystäväni kirjoittama runo, jonka julkaisen täällä ystäväni luvalla. Pidän runoa täällä niin kauan kun ystäväni rekisteröityy itse tänne.
Kappalejaot ei oo ehkä kohillaan enkä ole itse kovin runo ihmisiä ni en osaa niitä jaotella, joten otan mielellään neuvoja vastaan.
Kommentit
Sadepilvi
14:38 // 18.10 - 2007
Otsikko voisi olla parempikin. Ota viivat pois.
Se toimisi paremmin vaikkapa näin "Tyttö kyynelten" ei kyynelien.
Runo tuo mieleen enemmän ehkä novellin,
joka muistuttaa runoa mutta minusta
se on kuitenkin kaunis ja pidän
omalla tavallani käänteisistä lauseista
ja sanoilla leikittelystä.
"Kuun kelmeä valo usvaan haihtuu, pimeys valtaa maan voimallaan."
Kelmeä. Onpa hauska sana.
:)
Siir474
14:45 // 18.10 - 2007
Ei tää oikein oo runo, kun on monta "lausetta" yhessä pätkässä. Enemmänkin noi näyttää kappaleilta. Tässä on kyllä hienosti riimitelty, mutta tää ehkä on enemmänkin novelli runo muodossa (niinkuin Sadepilvi sanoi). Ja oon hänen kanssaan myös samaa mieltä tosta otsikosta.
"alla taakan mitä kenenkään ei tarvisi kantaa."
Toi lause jotenkin häiritsee, ymmärrään kyllä mitä se tarkoittaa mutta jotenkin se on hassusti sanottu.
Mutta tää on hieno runo-novelli :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!