Kaunokirjallisen työn esitys
Loputon
Silloin nanosekunnissa muistit kaiken paremmin kuin luulitkaan
Miten elämääsi eksyi ne pienet tutkimusmatkailijat,
murhaajat enkelinpuvuissa
Vapisevin sormin tiputit kuolemankukat,
kätesi olivat hennot kuin hämähäkinseitti
Ne tulevat kyllä vielä takaisin, luisina rankoina,
sydämet syötyinä
Armon asunnolla oven eteen eksyneenä,
huudat pelastusta, vaikka kukaan ei kuule.
Loputon
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 36 sanaa» Työ lisätty: 20.10 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Ääh, en osaa sanoa mistään töistäni oikein mitään järkevää sanottavaa..
14:42 // 20.10 - 2007
Minusta otsikko sopii runoon mainiosti. :)
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!