Kaunokirjallisen työn esitys

Sateiset iltapäiväni

Tällaisina sateisina iltapäivinä herää taas mieleen ajatuksia siitä kuinka harva osaa tällaisia päiviä kunnioittaa, pitää elämän kauniina ihmeenä.
Ihmiset ajattelevat vain tavaraa, rojua, ja kaikkea sitä turhuutta, heillä ei ole muuta. Heidän sydämensä alkaa jähmettyä kiveksi, aivan huomaamatta. Nyt on jo kiire, ei suinkaan pelastamaan sydäntä, ehei, vaan kiire kaupungille, on niin paljon tehtävää.
He ovat unohtaneet olennaisen. Sota ja rakkaus vastakkain. Vapaus, veljeys ja tasa-arvo, kuka niitä muistaa? Entä rohkeus ja taito nähdä maailma kauniina, se on tärkeää, mutta tärkein on kuitenkin rakkaus, ilman sitä ei ole mitään. Vain tyhjää, mustaa ja kylmää.
Rakkaus on aurinko, lämmin ja turvallinen, elämän ylläpitäjä.

Työn tiedot

Sateiset iltapäiväni

Dorn

» Kategoria: Kirjallisuus » Kaikki muu sanallinen taide» Työn pituus: 115 sanaa» Työ lisätty: 22.10 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Tämä on ensimmäisiä kirjoituksiani, ulkona satoi ja mulla oli vähän tylsää, sitten alkoi tehdä mieli vaan purkaa kaikkia fiiliksiä paperille. Tässä on lopputulos.

Kommentit

Kaskelotti

21:12 // 22.10 - 2007

ei muuta paitsi että korjaus ei "ketä niitä muistaa" vaan kuka niitä muistaa :)

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!