Kaunokirjallisen työn esitys

Syyssulkeuma

Sinä aamuna asiat olivat niin kuin ennenkin. Lattialla oli kasa tavaroita, ympäriinsä levitettyinä, kuin tarkoituksella. Kai sillä joku tarkoitus olikin, mutta ei tässä hetkessä. Ei ainakaan tule mieleen.
Ilmoitustaululla ei ole ilmoituksia, vaan huomautuksia. Tee nyt edes jotain.
Korttipakka tippuu äkillisenä huokauksena lattialle. Kukaan ei pelannut niillä, ei tehnyt korttitemppuja. Katse hakeutuu korttien perään, siinä ne nyt ovat, muiden joukossa, tasavertaisina. Kuin vedenpinnan lävistänyt kivi; pohjaan se päätyy, vaikka aiheuttaakin aaltoja. Aaltoja, jotka eivät merkitse mitään. Ellei sitten aallot kuljeta pullopostia rantaan jonkun löydettäväksi. Jotain tärkeää.
Korttipakka ei kuljettanut mitään minnekään.
Jalat laskeutuvat alas sängystä, papereiden päälle. Tyttö kävelee huoneen läpi, poistuu huoneesta ja sulkee oven perässään.
Hän ei ole nukkunut.

Kahvipöytä. Ulkona oli kirpeä syysilma. 8-vuotias Samuel istuu pöydän ääressä, yhdessä äitinsä ja kaverinsa kanssa. Tyttökin on siinä, mutta ei ollenkaan läsnä. Hän vain tuijottaa vastapuolella istuvan äidin käsiä, ja juo suttuisena kahvia. Tämä äiti ei ole hänen.
Pojat ovat nukkuneet huonosti. Samuelin kaveri oli heillä yökylässä. Äiti juttelee heille, myös tytölle. Hän haluaa tietää, miksi he eivät nukkuneet. Hän kysyy asiaa tytöltä silmiin katsomatta.
Mietti liikaa asioita. Oikeasti pelotti liikaa, mutta hän ei halua puhua siitä poikien kuullen.
Kiitos kahvista.

Syysilma käy kylmemmäksi, lattialla on kasa tavaroita, joita ei enää edes huomaa. Ne ovat niin osa huonetta, että niihin ei kiinnitä huomiota.
Tyttö saapuu taas huoneeseen, jättää oven raolleen. Sänky on pehmeä ja suloinen paikka nukahtaa.

Huomenna hän seisahtuu ilmoitustaulun eteen ja repii alas kaikki huomautukset. Ne eivät päädy lattialle, sillä se on nyt aivan liian tyhjä, jotta siihen voisi mitään antaa leijailla. Tyttö tiputtaa ne roskikseen.
Joku oli siivonnut kaiken. Nyt hän tunsi itsensä uudeksi.

Työn tiedot

Syyssulkeuma

Eyd

» Kategoria: Kirjallisuus » Novellit» Työn pituus: 257 sanaa» Työ lisätty: 07.11 - 2007» Kommentoitu: 5 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Hieman epäselvä päänsärky pakotettuna tekstiksi.

Kommentit

naaraskukko

23:39 // 07.11 - 2007

mä en kirjallisuudesta mitään oo koskaan tajunnu, enkä osaa mitään fiksua kommentoida mutta pidin tästä, kaunis teksti. herätti jos jonkinlaisia ajatuksia. omaperäistä kerrontaa, tykkäsin.

Sisyfos

23:47 // 07.11 - 2007

Hei hienoa, pidin paljon tämän tekstin tyylistä! Jotenkin filosofisen kuuloinen ote. Aikamuoto vaihtuu tosin välillä hämmentävästi imperfektiin, luultavasti virhe? "Ulkona oli kirpeä syysilma."

Eyd

23:52 // 07.11 - 2007

^Ei virhe, vaan tiedostettu valinta. Siellä oli, nyt ollaan sisällä.

accent

19:56 // 22.11 - 2007

On muuten tiukka - sinä osaat kirjoittaa! Kaikenlaisia nerokkaita ilmaisuja, sellainen hienon pohdiskeleva kerrontatapa. Taiteilijasisko <3

dbgirl

20:48 // 22.11 - 2007

"Pojat ovat nukkuneen huonosti" -> nukkuneet. Ja otsikko kirjoitetaan yhteen.

Tämä on hyvin avoin teksti, tämä ei kerro varsinaisesti mistään. Tämä kertoo puolueettomasti erään tytön yhdestä päivästä. Kulkee leppoisasti eteenpäin, mutta väliin tulee hetkiä jolloin teksti luikahtaa yhteen tapahtumaan aivan tosta noin. Lukija ei tajua mistä tässä kohtaa puhutaan, siirtymät pitää hoitaa huolella. Lukija ei tajua tässä miksi se yhtäkkiä hyppää toiseen kohtaukseen joka kertoo aivan eri asiasta kuin mitä äsken. Sinun pitäisi katsoa Jarmuschin leffoja, niissä on samanlaista arkipäiväisyyttä. Mutta jatka toki kirjottamista! :)

Btw, tunnen muuten sun veljes accentin :)

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!