Kaunokirjallisen työn esitys
Epätodellisuuteen kiedottu epätodettomuus
Ja kun kävelen,
tunnen savun silmissäni
Näen massoittuneiden
sielujen huudot
sisimmässäni
Ja ajattelen,
sanoja, jotka eivät kuvaa
vaan kertovat
totuuden
Kohti huomista painajaista
kävelevät he
vaikka joitakin kertoja
He sanovat tietävänsä
mutta eivät ymmärrä
En ole Jumala
Enkä nosta sinua korokkeelle
Mutta olen muistavinani,
että rajan tuolla puolen
joku sanoi odottavansa
ilman eilisen muistamatomuutta
Eikä kukaan,
kukaan sanonut laulavansa sinulle
Ja kun kävelen,
tunnen savun silmissäni
Näen massoittuneiden
sielujen huudot
sisimmässäni
Ja ajattelen,
sanoja, jotka eivät kuvaa
vaan kertovat
totuuden
Kohti huomista painajaista
kävelevät he
vaikka joitakin kertoja
He sanovat tietävänsä
mutta eivät ymmärrä
En ole Jumala
Enkä nosta sinua korokkeelle
Mutta olen muistavinani,
että rajan tuolla puolen
joku sanoi odottavansa
ilman eilisen muistamatomuutta
Eikä kukaan,
kukaan sanonut laulavansa sinulle
Työn tiedot
Epätodellisuuteen kiedottu epätodettomuus
asini
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 43 sanaa» Työ lisätty: 19.11 - 2007» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 1 kerta(a)
Tietoa työstä:
Ajatusteni keskellä sanoit kertovasi mikä on todellista.
Vai sanoitko?
Ehkä enemmänkin ajatuksia nykymaailman massasieluista, ongelmien kieltämisestä sekä tietämättömyydestä, jossa useimmat ihmiset kulkevat.
Ilmastonmuutosta ja muuta kelailin..
Kommentit
Gloomy
21:28 // 14.01 - 2008
Psykedeelistä, hieman vaikea lukuista tekstiä. Vaikuttaa hyvin henkilökohtaiselta. Tähän täytyy syventyä että saa otteen, mikä ei välttämättä aina ole paha juttu. En oikein tiedä mitä mieltä olla tästä, raskasta tekstiä. Kun pitää ajatella mukana. ;)
Tai ehkä kyse on vaan siitä että olen hemmetin väsynyt.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!