Kaunokirjallisen työn esitys

Linnunluinen pelko kasvaa minussa

Sinä teet minusta linnun, pienimmästä eleestä
siivet ilmaa kahmien pakolentoon lehahtavan.
Luuni ovat ontot, mutta eivät siksi, että
kaipaisivat jotain täyttämään tyhjyyden:
vaan jotta voisit paremmin syödä minut
tai minä keveämmin paeta, täpärästi
Tämän linnun saaliinsydämelle
lyö saalistaja kipeän rytmin

aivan niin kuin sinä
lyöt nyt minulle
omat tahtisi:

kuin löisin
jälkiisi
nauloja
niin minä

minuun
sinua
lyön

Työn tiedot

Linnunluinen pelko kasvaa minussa

Stanzara

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 41 sanaa» Työ lisätty: 26.11 - 2007» Kommentoitu: 2 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Naulojen lyömisen noidan jalanjälkiin uskottiin karkottavan noidan. Kirjoitettu 19.11.2007

Kommentit

Seraphine

15:34 // 26.11 - 2007

Taitavasti rakennettu kokonaisuus, pidän kovasti siitä, miten alun kaunis ja runsas kuvailu sekä kerronta tiivistyvät loppua kohti lyhyemmiksi ja yksinkertaisimmiksi riveiksi. Sanavalinnat ovat erittäin hyviä, ne antavat runolle loppuun asti hiotun ja hallitun vaikutelman. Rivitys toimii, runon rytmi toimii... oikeastaan kaikki toimii. Pidän erittäin, erittäin paljon. Tällaista lisää! :)

korsetti

20:11 // 26.11 - 2007

Yhdyn edelliseen, pidin kovasti tyylittelystäsi alun rehevällä ja rönsyilevällä kuvailulla ja sitten pelkistit sen hyvin yksinkertaisiin mutta oivaltaviin ja paljonpuhuviin lauseisiin. Aiheesi on hyvin persoonallinen, samoin kerrontatyylisi. Pidin myös siitä symboliikasta mikä tuohon jalanjälkiin naulojen lyömiseen liittyi. Hienoa työtä!

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!