Kaunokirjallisen työn esitys
rakkauden loppu
meidän rakkautemme
hopeanvärinen sydämemme
halkaistiin teroitetulla veitsellä
ja syötiin
minä sen tein
olen nälkäinen ihmissyöjä
tarvitsen paljon energiaa
nyt olen pirun surullinen
minulla on ikävä sinua
ihan vitun kova ikävä
maistakaa kaikki
hevosen paskaa
olin viikonloppuna
pitkästä aikaa humalassa
vaikka olen absolutisti
se oli valaiseva kokemus
nyt olen krisna
minulla on huuliherpes
niin sinullakin,
ainut konkreettinen
muisto minusta
eikä mulla ole rahaa
eikä rahalla voi sitä paitsi
rakkautta ostaakaan
mutta kylläkin selvästi
parantaa edellytyksiä
sen toteutumiseen
olen kuu
marraskuu joulukuu
joulupuu
näemmekö enää koskaan?
minä ulostin sydämen
uuteen hankeen
siinä se lepäsi se
hajonnut tahmea rakkaus
hehkui edelleen
kettingin värisenä
ja pidin sille tympeän surulliset hautajaiset
ilma tuoksui pakastetuilta yöperhosilta
ja armeijan hernekeitolta
usvassa lauloivat useat erinäiset
mielikuvitusolennot
joita ei voi sanoin kuvailla
vaikka niillä olikin hangon keksin hymy
mutta minä kuolin!
tuuperruin hankeen
nukahdin, väsyin
romahdin
aamulla vanhempi konstaapeli korjasi
totesi, ei mitään tehtävissä
pulssi
ei
kerta kaikkiaan
tuntunut
enään ...
tämä mies
ei enään tekisi
töllön töitä
vaikka uusi päivä
kuullosti nousevan
korkealta ja kovaa
sitä paitsi se oli kielipolliisi
lipsutteli herkästi
Mikael Agricolan
sinapinruskeaa peräreikää
kaakosta tuli Olli Hokkanen
mukanaan kaksi koria
ei kolaa vaan kaljaa
ja tämä turina ei ole palturia
vaan taivaan tosi
enkelit lauloivat Babylonin tuhkassa
viattomille uutta henkiin heräämistä
tuli kesä ja lumi suli
ruumiit elpyivät
paratiisi oli luonamme jälleen
rakkauden loppu
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 150 sanaa» Työ lisätty: 27.11 - 2007» Kommentoitu: 0 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
emmä tiä miks, mut tält vaan nyt tuntuu
Työlle ei ole kirjoitettu kommentteja!
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!