Kaunokirjallisen työn esitys
Huoneissa erottuu
yön viileät merkit
Minulla on vain yksi olo
Mikä onkaan kaipauksen hinta
niinä öinä
kun uni ei tule
Silmissäni pimeän eri sävyt
toisistaan erottumattomina
Hämärässä haen sinua
Sinua ei ole
Vain menneiden aikojen muistot
asuvat syntypaikoissaan
Eläissäni en uskonut
joutuvani tällaiseen suruun
Vaikka tiesin aina
Työn tiedot
Suru
riikkari
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 33 sanaa» Työ lisätty: 19.12 - 2007» Kommentoitu: 4 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)
Tietoa työstä:
Taannoin kirjoitin paljon Leevistä, se oli minulle niin äärettömän rakas! 16.12.2007 tuli vuosi täyteen siitä kun se täytyi lopettaa... Vieläkin ihan pohjaton ikävä sitä. Tämä on ainakin täyttä tunnetta alusta loppuun asti, sen voin taata.
Kommentit
Monsterwoman
16:06 // 19.12 - 2007
Kuvaa selvästi, miten ikävöit, krmh,
rakastasi. Ja tunteet selvästi tässä
pelissä. Kiva jako tekstissa ja kulkeva.
Mukavaa luettavaa. 8)
Sue
10:54 // 20.12 - 2007
hyvin kaunis runo :) taas.
kaikkein ihanin kohta minusta on
"minulla on vain yksi olo"
- tosin ei tässä huonoa kohtaa olekaan.
rakastan. :) jatkakaa.
suudelma
14:11 // 21.12 - 2007
Otsikko klisee eikä houkutteleva :/ itse runo sinänaä sisälsi kyllä hyvinkin kuluneita asioita sisällään mutta sanavalinnat ovat jokseenkin tuoreita, mikä tietysti on hyvä asia. Silti minä pidän tärkeämpänä sisältöä jka merkityksiä jotka jättivät vähän kylmäksi. Teksti liikkuu kauniin soljuvasti ja sujuvasti mutta mitään erityisen mieleenpainuvaa en tästä löytänyt :) perus ihan hyvä.
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!