Kaunokirjallisen työn esitys
uhrauksia
öiset rakkauden tunnustukset
saavat minut taas ymmärtämään
kuinka paljon sinua rakastankaan
kuinka paljon sinua tarvitsenkaan
olet valo pimeässä
voimallasi jaksan valloittaa yhä uudelleen
ja uudelleen korkeimmat vuoret
sinä uskot minuun
ja saat minut tuntemaan itseni
rakkauden arvoiseksi
joskus ihmettelen
miksi oikein seisot rinnallani
jaksat päivästä päivään
taistella tätä pohjatonta ikävää vastaan kanssani
mutta kun taas yhdessä peiton alla makaamme
muistamme molemmat
miksi hyvää kannattaa odottaa
sinä olet minun onneni
sinun kanssasi olen kokonainen
sylissäsi itken onnesta,
itken ikävästä
silität hiuksiani
ja olet aivan hiljaa
rakkaus on uhrauksia
olen valmis uhraamaan eteesi paljon
olen valmis uhraamaan unelmiesi eteen paljon
kun sinä olet onnellinen, me olemme onnellisia
rakastan sinua
älä koskaan poistu elämästäni
omenapuun alla suudellessamme
muistamme mitä on yhdessä eletty
ja miten paljon on vielä kokematta
tanssitaan yhdessä tämä elämän valssi
sävelletään tästä kaikesta oma kappale
ihmisten joukossa kulkiessamme
voimme hymyillä
meillä on toisemme rakas
uhrauksia
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 108 sanaa» Työ lisätty: 21.12 - 2007» Kommentoitu: 1 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 2 kerta(a)
Tietoa työstä:
kiitos kullalle tuesta, lämmöstä ja etenkin rakkaudesta<3
14:35 // 21.12 - 2007
Miten ihmeessä olet jaksanut kirjoittaa noin pitkän pätkän pelkkiä kliseitä, kliseitä ja kliseitä.
Täytyy silti sanoa että tunteella kirjoitetuissa rakkausrunoissa on aina jotain kaunista, vaikka se tunne ei lukijalle välittyisikään :)
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!