Multihuipentuma

ejr

» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 2 sanaa» Työ lisätty: 27.12 - 2007» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

12/2007

Ei lisättävää.

rajatila

19:40 // 27.12 - 2007

Saksofoni ei oikeastaan ole ollenkaan paha soitin edes kliseekirjaston yläkertaan. Tosin jos saisin itse valita, valitsisin viulun.
Tämä on itse asiassa juuri sellainen runo, jollainen runo on parhaimmillaan: ei liikaa lässytystä vaan kaikki kerralla tai ei mitään. Selkeä, yksinkertaisen moninkertainen.

misstep

22:04 // 27.12 - 2007

Rakastan!
Vihaan kaikkee kliseistä. Oikeen semmosta ARGH !
En tiedä onko tämä tarkoitettu sellaiseksi,
mutta minussa tämä herätti jänniä tuntemuksia.
Ärsytystä. Ärh. Kivaa >:DDDD

GemineWings

00:39 // 28.12 - 2007

Ihanaa lukea pitkästä aikaa näin niukkoja runoja. :)
Hmm... Itselleni tästä tulee mieleen ylimalkainen "tämä on niin klisee" viljely, mihin tuntuu törmäävän kaikkialla. Aina pitäisi olla keksimässä jotakin uutta ja erikoista (joskus jopa teennäisen uutta ja erikoista), ettei vain olisi sitä moitittavaa kliseisyyttä.
En tiedä, onko runolla välttämättä tuota haettu, mutta olkoon tämä vain henkilökohtainen näkemykseni. Itselleni myös tulee eräänlainen helpotuksen tunne: tässä runossa tunnutaan hyväksyneen se, että kyllä kliseisyyttä saa olla, saksofoni vielä kruunaa asian. :D

Pidän kovasti. Toivottavasti olin edes hieman jyvällä. :)