Kaunokirjallisen työn esitys
Peilissä on kasvot.
Kai ne ovat minun, mietit.
Ne ovat vääristyneet, kuin muumiolla
ja irvistävät ehkä kivusta.
Rakenna niille naamio
aseta paikoilleen palaset,
liimaa silmät hyväntahtoisiksi
ja kaiverra hymy oikean kokoiseksi.
Lisää vielä viimeisen silaus,
ripsiväriä hillitysti
ja ehkä huuliin hieman jotain.
Näillä aseilla uskallat astua ulkoilmaan
ja olla kuin olisit itsesi.
Olet vahva kun naamiosi on muurisi,
linnoituksesi, suojasi.
Tunnet salaista mielihyvää,
kun tiedät,
ettei kukaan aavista
mitä hitsatun hymysi takana piilee,
tai kuinka jokainen askel
tekee kipeää.
He eivät näe sitä salaista rumuutta,
sitä mitä ei voi hyväksyä
eikä paljastaa muille.
Kasvojesi palapeli
piilottaa sinut heiltä.
Mutta hän raastaa palat pois sorkkaraudalla,
mäntysuovalla ja kuumalla vedellä
yksi kerrallaan.
Ja viimeinen pala on se,
joka on tehty hänen mielestään.
Työn tiedot
Naamio
cillana
» Kategoria: Kirjallisuus » Runot» Työn pituus: 90 sanaa» Työ lisätty: 04.01 - 2008» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)
Tietoa työstä:
Jotkut näkevät aivojesi nurkkiin, useimmat eivät. Sanoilla yritetään rakentaa siltoja, mutta ne aina sortuvat puolitiessä. Vaikea on hyväksyä sitä, ettei toista kuitenkaan tunne ollenkaan.
Ja kaikki pitää aina piilottaa.
EDIT: Muutin viimeisen sanan. En tiedä tykkäänkä viimeisestä säkeestä vieläkään, mutta ehkä se on nyt edes vähän parempi.
Kommentit
Siir474
00:04 // 05.01 - 2008
Pitää aina piilottaa kaikki todellakin. Se luontainen kauneuskin vaan kadotetaan johonkin jutuilla nimeltä kosmetiikka. En ymmärrä miten nykyihmiset pärjäisivät ilman meikkiä :o
Mää toivoin, että tähän ei ois tungettu tota perus rakkaus runoo. Tässä oli ihana sanoma, kunnes luin noi 2 viimestä säkeistöö. Ne jotenkin sai mut kyllästyyn tähän.
Tätä oli kiva lukea, kivasti tajusi mitä on oikein tapahtumassa. Hyvä idea kertakaikkiaan :D
Anrietta
00:44 // 05.01 - 2008
mahtava runo. ite tykkäsin tästä ja heti alusta lähtien oli sellanen fiilis et täs on joku tollanen rakkausjuttu taustalla, koska itellä aina välillä täysin samat fiilikset. itseasiassa pöytälaatikossa periaatteessa samaa sanomaa sisältävä runo,mutta täysin erilailla toteutettuna. mutta. tykkäsin.
Dot
17:26 // 14.09 - 2008
Niin ... näytteleminen, jotain muuta kuin todellisuudessa on ... on nykypäivää, valitettavasti! Mutta kuitenkin loppujen lopuksi itsensä paljastaa ... Onneksi!!!
Runosi on hyvä kertomus meistä nykyihmisistä monine turhamaisuuksineen!
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!