Kaunokirjallisen työn esitys

Epäkohtia maailmalta: Sota huumeita vastaan

Epäkohtia maailmalta: Sota huumeita vastaan

(War on drugs – Sota huumeita vastaan = Yhdysvaltain hallituksen alullepanema kampanja, jonka tarkoitus on vähentää huumeiden kauppaliikennettä yhteistyössä muiden sotaan osallistuneiden valtioiden kanssa. Pääfunktiona on siis hillitä ja rajoittaa ”haitallisten ja epämieluisten” psykoaktiivisten aineiden tarjontaa ja kysyntää. Tämä aloite sisältää joukon lakeja ja toimintaperiaatteita, joiden on tarkoitus lakkauttaa edellämainittujen aineiden valmistus, jako ja käyttö.)

Esipuhe



”War. War never changes.”

- Fallout 2



Huumeidenvastainen sota. On aina yhtä mielenkiintoista huomata, kuinka toistoa käytetään kaikkialla tehokeinona yhä uudelleen ja uudelleen. Onko joku lukenut vähään aikaan läpi valtavirran sanomalehteä, jossa sanoja ”sota”, ”terrori” tai ”uhka” ei mainita kertaakaan? Minun on pakko saada siitä kopio. Se olisikin melkoinen harvinaisuus.

Ai niin, unohdinko mainita sanan ”Huume”?

Kun mitä tahansa asiaa toistaa satoja kertoja, se jää lopulta ainakin elävästi mieleen. Kertaus on opintojen äiti, mutta entä jos alkuasetelmakin on jo päin mäntyä? Kuinka harhaan me voimme mahdollisesti johtaa muut ja myös itsemme? Melkoisen pitkälle.

Sota sinua vastaan

Totuus on, että tällä hetkellä USA rakastaa sotimista, jopa silloin kun mikään ei oikeastaan osoita olevansa välitön uhka valtiolle. Surullisinta tässä kaikessa on se, että sotaa käydään maan omia kansalaisia vastaan.

Sotaa käydään sekä asuntojen ulkopuolella että myös sisäpuolella, jos valtio kokee tämän tarpeelliseksi. Tämä on poliittinen sekä moraalinen ongelma: USA on vapaa valtio, ja vapaassa valtiossa jokaisella ihmisellä tulisi olla perustuslaillinen oikeus laittaa mitä tahansa kehonsa sisälle tai sieltä ulos, kunhan ei ole uhka muille ihmisille tai valtiolle.

Voidaan perustellusti sanoa, että huumeidenvastainen sota rikkoo vahvasti ihmisen perustuslaillista kotirauhaa, kunniaa ja yksityisyyttä.

Ääniharavointia ja demonisointia

Huumeidenvastaisen sodan lopputulos kuulostaa kuitenkin valtaosan korviin todella hienolta aikomukselta – ja siihen on syynsä. Tämä erittäin epärealistinen lakialoite toimi 70-luvulla oivallisena ääniharavana poliitikoille; Huumeiden maine oli valmiiksi demonisoitu, täysin turmeltu. Enää poliitikot tarvitsivat lain, jota he voisivat käyttää hyväkseen saadakseen suosion vaaleissa.

Valtaosa ihmisistä vielä nykypäivänäkin uskoo huumeiden olevan jonkinlaista mustaa magiaa, joka ottaa ihmiset haltuunsa. Ihminen pelkää aina tuntematonta, ja tätä valtaan pyrkivät tahot ovat tietoisesti käyttäneet ja tulevat aina käyttämään hyväkseen, kuten tälläkin kerralla: Yhdysvaltain 37. presidentti, republikaanipoliitikko Richard Nixon (1913 –1994) aloitti sodan huumeita vastaan.

Mitä meille ei kerrota on se, että tämä ei ole ensimmäinen yritys kieltää tiettyjä huumausaineita. Muistaako kukaan enää protestanttien alullepanemaa alkoholin kieltolakia?

(Uusin yritys 1919 - 1932 Suomessa, 1920 -1933 USA:ssa, pisimmilläänPrinssi Edwardin saarella Kanadassa 1900 - 1948)

Kieltolaki = Kiertolaki

Kieltolaki eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Asetus koski kaikkia denaturoimattomia alkoholipitoisia juomia, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etanolia. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolliselle monopolille, Valtion Alkoholiliikkeelle.

Katsotaanpa, mitä asioita tämä kieltolaki toi sekä Yhdysvalloille että Suomelle:

- Kieltolaki ei onnistunut vähentämään alkoholin kulutusta, vaan jopa pahensi sitä. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansa siirtyi väkevämpiin, laittomiin vaihtoehtoihin. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennen näkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota osuvasti on kutsuttu myös pirtuajaksi. Kieltolakia on tämän vuoksi kutsuttu usein ivallisesti nimityksellä ”Kiertolaki”. (1)

- Laiton ja valvomaton viinantuotanto aiheutti salakuljetuksen lisäksi lukuisia muita ongelmia. Hämäräperäisissä olosuhteissa huolimattomasti valmistettu viina saattoi sisältää metanolia, joka voi aiheuttaa jo pieninä annoksina sokeuden tai kuoleman. (1)

- Väkeviin siirtyminen lisäsi alkoholismiin sairastumisen yleistymisen lisäksi maksavaivoja ja muita terveysongelmia. (1)

- Poliisia kieltolaki työllisti runsaasti. Korruptio, salakuljetus ja laittomat markkinat aiheuttivat poliisille huomattavan resurssipulan. Väkevän viinan juominen näkyi myös lisääntyneinä väkivaltarikoksina, joiden selvittelyyn tarvittiin poliisin apua. (1)

- Järjestäytynyt rikollisuus hyötyi salakuljetuksesta valtavasti. Yhdysvaltain nykyinen järjestäytyneen rikollisuuden ongelma on saanut alkunsa tai ainakin merkittävästi pahentunut kieltolain takia. (1)

Kieltolakia on usein käytetty esimerkkinä laista, joka toimii hyvältä kuulostavaa tarkoitustaan vastaan. Tällä hetkellä alkoholi ja tupakka on laillistettu, mutta samaa politiikkaa sovelletaan vielä tänäkin päivänä laittomiin huumausaineisiin. Voisiko huumeidenvastainen sota aiheittaa samanlaisia ongelmia kuin alkoholin kieltolaki aikoinaan? Mutta eihän se ole mahdollista, sota huumeita vastaan on vielä tänäkin päivänä voimassa! Kyseenalaistakaa asioita, hyvät lukijat.

Kriittinen analyysi huumeidenvastaisesta sodasta

Yhdysvaltain liittovaltion hallitus käytti yli 19 miljardia dollaria sotaan huumeita vastaan vuonna 2003, eli noin 600 $ / sekunti. Budjetti on noussut yli miljardilla dollarilla vuodesta 2003. (2) Valtio ja paikalliset hallitukset käyttivät ainakin 30 miljardia dollaria lisää. (3)



Tähän väliin on hyvä pysähtyä hieman miettimään noita suuria rahasummia ja kysyä: Mitä Yhdysvallat on saanut näillä rahoilla aikaiseksi?

Huumausainerikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärän odotetaan vuonna 2008 ylittävän vuoden 2006 pidätysten määrän (1,889,810). Vuonna 2006 poliisi teki enemmän pidätyksiä huumausainerikoksista (13,1% kaikista pidätyksistä) kuin mistään muusta rikoksesta.

Huumausainepidätyksiä tapahtuu tällä hetkellä suhteessa: 1 amerikkalainen/17 sekuntia. (4)

Poliisi pidätti arviolta 829,625 henkilöä kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta vuonna 2006. Tämä on Yhdysvaltojen korkein vuosittainen pidätysmäärä kannabisrikoksista, mitä on ikinä kirjattu ylös. Kannabissyytteistä arviolta 89 % (738,915 amerikkalaista) johtui pelkästä kannabiksen hallussapidosta.

Kannabispidätyksiä tapahtuu tällä hetkellä suhteessa: 1 amerikkalainen/38 sekuntia. (5)

Vuodesta 1996 lähtien Yhdysvaltain vankilapopulaatio on kasvanut keskimäärin 43,266 vangilla vuodessa. Noin 25% näistä vangeista tuomitaan huumausainerikoksesta. (6)

Lähes 4,000 uutta HIV-tartuntaa olisi mahdollista ennaltaehkäistä ennen vuotta 2009, jos liittovaltion kielto rahoittaa neulojenvaihtoa poistettaisiin tänä vuonna. Noin 10 tartuntaa pystyttäisiin ennaltaehkäisemään joka päivä. (7)

Näitä lukemia tulee tarkastella kriittisesti ja esittää kysymyksiä:

1: ”Onko huumausaineita käyttävä ihminen niin suuri uhka valtiolle ja ihmisille, että hänet tulee ehdottomasti pidättää ja jopa vangita tästä rikoksesta? ”

Mikäli seuraa valtavirran mediaa ja poliitikkojen vaalipuheita, niin ehdottomasti on. Huumausaineita on demonisoitu jo pitkän aikaa. Tässä asiassa media ja poliitikot ovat onnistuneet. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki tarinat huumausaineiden vaarallisuudesta ovat totta. Keltään ei varmastikaan ole jäänyt kuulematta tarina nuoresta miehestä, joka ”LSD:tä otettuaan kuvitteli osaavansa lentää, hyppäsi ikkunasta alas ja kuoli.” Useat eivät kuitenkaan tiedä, että tätä tarinaa ei koskaan ole varmennettu millään tavalla. Kuka tämä nuori mies oli? Missäpäin maailmaa tämä tapahtui? Henkilön nimeä emme koskaan saa tietää, ja syy tähän on selvä: Koko tarina on valehteluun pohjaava propagandakertomus 60-70-luvulta, jolloin huumeidenvastainen sota oli saamassa alkuaan. Samanlaisia tarinoita on useita:

”LSD:tä ottaneet oppilaat tuijottavat aurinkoon, kunnes sokaistuvat!” (8)

”LSD:tä ottanut mies on mielisairaalassa ja kuvittelee olevansa lasi appelsiinimehua!” (8)

”Jos otat LSD:tä enemmän kuin seitsemän kertaa, olet virallisesti määriteltynä hullu!” (8)

En tässä yritä väittää, etteivät huumeet olisi vaarallisia. Haluan vain sanoa, että näistä kauhutarinoista on totuus kaukana. Huumausaineista tulisi ehdottomasti kertoa realistisesti, koska valehtelulla on kohtalokkaat seuraukset. Kun ihmiset rupeavat ymmärtämään, että huumevalistus on valheellista, he laiminlyövät jopa totuudenmukaisimmat kohdat. On erittäin yleistä ajatella, että mihinkään kohtaan ei voi luottaa yhden kohdan osoittautuessa silkaksi demonisoinniksi. Huumausaineisiin kohdistuva kontrolli tulisi mitoittaa huumausaineiden haitallisuuden mukaisesti. Näin ei todellakaan nykypäivänä tapahdu. Tuntuu siltä, että oikein kerjäisimme lisää kuolonuhreja tällä nykypolitiikalla.

Lisäksi, vankiloiden täyttäminen pääosin täysin vaarattomilla ihmisillä on absurdiuden lisäksi vielä melkoisen kallista. Nämä varat voitaisiin mieluummin ohjata terveydenhuoltoon, koulutukseen ja riskit minimoivaan päihdepolitiikkaan.

2: ”Asetammeko valtiollisen lakialoitteen (vailla tieteellistä saati tilastollista pohjaa) perustuslain, terveyden ja ihmishenkien yläpuolelle? ”

Ilmeisesti valtaosa ihmisistä asettaa, ja samalla tiedostamatta rajoittaa omia perusoikeuksiaan. Asuntoihin on murtauduttu perustuslain kotirauhaa rikkoen, jopa suurten, aseistettujen SWAT-iskuryhmien kanssa. Viattomia ihmisiä on kuollut näiden ratsioiden yhteydessä. Useissa tapauksissa huumeita ei löydy ollenkaan. Näyttää siltä, että valtio tarkoituksenmukaisesti tekee huumeidenkäyttäjien elämästä helvettiä kieltämällä puhtaan välineistön jakelun ja murtautumalla koteihin. (9)

Tämä ei valitettavasti ole ainoa perustuslakia rikkova kohta huumeidenvastaisessa sodassa. Sotaan huumeita vastaan sisältyy yllättäen myös suuri rasistinen lataus.

Voima-lehden artikkelia aiheesta, haastattelussa LEAP-järjestön (Law Enforcement Against Prohibition) toiminnanjohtaja Jack Cole:

(”Richard Nixon aloitti vuonna 1970 sodan huumeita vastaan. Vaalikampanjassaan hän huomasi, että pelko on hyvä keino saada ääniä. Hän puhui paljon rikosten ja huumeiden vaarallisuudesta.”

”Nixonin motiivit olivat kuitenkin rasistiset. Hänen kansliapäällikkönsä H. R. Holdeman kirjoitti muistelmissaan, kuinka Nixon oli eräässä palaverissa sanonut, että mustat ovat Amerikan todellinen ongelma ja heidät pitää hoidella niin, ettei sitä huomaa kukaan.”

”Valitettavasti se on onnistunut erittäin hyvin. Olemme tuhonneet huumepolitiikallamme mustien yhteisöt”, huokaa Cole.

”Yhdysvalloissa on 100 000 asukasta kohden 717 valkoista ja 4 914 mustaa vankia. Etelä-Afrikassa oli apartheidin aikaan vuonna 1993 vangittuna 830 mustaa vastaavassa suhteessa. Jos tämä ei ole rasismia niin mikä sitten on?”

Taloustutkimusyrityksen National Household Surveyn mukaan 72 prosenttia huumeiden käyttäjistä ja kauppiaista on valkoisia, mustia 13 prosenttia. Valtaosa huumausaineiden vuoksi vangituista on kuitenkin mustia. Ennen vuotta 1970, jolloin Nixon aloitti huumesotansa, pidätyksiä oli vain muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. Vuonna 2005 pidätettiin yli 1,9 miljoonaa ihmistä. Pidätyksistä 88 prosenttia johtui marihuanan hallussapidosta.) (10)

Jo tämä yksinään antaa selkeän kuvan huumeidenvastaisen sodan rasismista ja perustuslain vastaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta. Vastaavia tutkimuksia on lukuisia. Näitä tutkimuksia on luettavissa kirjoitukseni lopussa, luettavaa aiheesta-listan myötä.

Lopulta pääsemmekin tärkeimpään kysymykseen:

3. ”Onko sota huumeita vastaan vähentänyt

- huumausainekuolemia,...”

Ei. LEAP-järjestön mukaan...

Huumausainekuolemia oli vuonna 1979: 100 000 ihmistä/28 huumausainekuolemaa.

Huumaisainekuolemia oli vuonna 2000: 100 000 ihmistä/141 huumausainekuolemaa.

Määrän odotetaan nousevan.

”...ja huumeiden käyttöä?”

Ei. LEAP-järjestön mukaan...

Huumausaineiden käyttäjiä :

1965: 4 miljoonaa
2001: 110 miljoonaa

Huumeriippuvaisia USA:ssa:

1914: 1,3 % väestöstä
1970: 1,3 % väestöstä
2005: 1,3 % väestöstä

Varmasti joku alkaa pohtimaan nyt, että ”ainakin huumeidenvastainen sota pitää prosenttiluvun samassa”. Missä on tieteellinen ja tilastollinen näyttö asiasta? Kaikki mahdollinen todistusaineisto alkoholin kieltolaista lähtien todistaa, että päihteiden kriminalisointi lisää sekä käyttöä että vaaroja. Alla vielä lisää todistusaineistoa.

Huumeiden käyttö on noussut kaikissa huumeissa kieltolain jälkeen. Marihuanan käyttö on yleisesti ottaen jatkuvasti noussut. Samoin mm. kokaiinin käyttö on viisinkertaistunut välillä 1972-1988. Nykypäivänä heroiinin kerta-annoksen hinta on monin verroin halvempi kuin 70-luvulla, mikä tekee ostamisen helpommaksi. Tämän lisäksi aineen pitoisuus on reilusti vahvempaa:

1979: 3,90 dollaria, pitoisuus 3,6 %
1999: 0,80 dollaria, pitoisuus 38,2 %

Huumeiden käytön vähentäjänä sota huumeita vastaan on aikamme suurimpia epäonnistumisia.

Otetaan vielä yksi tilastollinen vertailu (2001) sellaisten valtioiden välillä, joissa päihdepolitiikka on täysin erilainen: Hollanti (Käytöstä ei rangaista, kannabis osittain laillista) vastaan USA. Maiden asukaslukujen erolla saattaa olla merkitystä, mutta yksin sen varassa ei kukaan voisi selittää näin tyrmistyttäviä eroja:

Marijuanan käyttö (yli 12-vuotiaat):
36.9% - USA
17.0% - Hollanti

Käyttänyt marijuanaa viime kuukauden sisällä (yli 12-vuotiaat):
5,4% - USA
3,0%- Hollanti

Heroiinin käyttö (yli 12-vuotiaat):
1,4% - USA
0,4% - Hollanti

Ylläolevasta vertailusta huomaamme, että tiukemman päihdepolitiikan omaava maa saa korkeampia prosenttiarvoja. Myös muut vertailutulokset osoittavat, että USA:n tiukka päihdepolitiikka antaa vain negatiivisia tuloksia. Kevyemmän päihdepolitiikan omaava maa taas antaa huomattavasti enemmän positiivisia tuloksia. (11)

DPA:n (Drug Policy Alliance) raportin (2006) mukaan Yhdysvaltojen "huumevapaat alueet" eivät pidä nuoria erossa huumeista, vaan sen sijaan luovat vahvaa rodullista erottelua.

Sota huumeita vastaan on estänyt kannabiksen laitonta maahantuontia USA:han. Tämän johdosta salakuljettajat ovat siirtyneet kuljettamaan esim. heroiinia (pienikokoisempaa - helpompi salakuljettaa) kannabiksen sijasta. Lisäksi USA:n sisäiset kannabiksen kasvattajat ovat lisänneet tuotantoaan paikatakseen kysyntää.

Tiivistelmä

Suurin ongelma huumeidenvastaisessa sodassa lienee se, että ihmiset ajattelevat, että päihteiden kriminalisoinnin myötä koko huumeongelma on ratkaistu, tai että sen haitat olisi ainakin minimoitu. Todistusaineisto kuitenkin osoittaa, että rahaa sotaan huumeita vastaan käytetään nykypäivänä yli 70 000 000 000 $ / vuosi, eikä positiivista näyttöä löydy sille, että rahoille saataisiin vastinetta.

Jos tavoitteena on huumausaineiden aiheuttamien riskien minimoiminen, sota huumeita vastaan ei toimi. Tämä ”sota” on tarkoitettu ylläpidettäväksi, koska tietyt järjestöt hyötyvät taloudellisesti siitä, että ihmiset ovat surullisen epätietoisia aiheesta. Asiasta kaivataan ehdottomasti lisää keskustelua niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa. Nykyisin julkinen keskustelu päihdepolitiikasta tapahtuukin todella monien Internet-sivustojen keskustelupalstoilla. Oppilaitokset eivät taas uskalla herättää kritiikkiä asiasta, koska päihdepolitiikan kritisoiminen leimataan usein välittömästi huumemyönteisyydeksi. Tästä huumeille muodostuneesta sosiaalisesta polttomerkistä tulee päästä eroon mahdollisimman pian. Kritiikkiä ei vapaassa valtiossa tule missään nimessä tyrmätä, jos se herättää perusteltuja ja faktoihin perustuvia kysymyksiä kritiikin kohteesta.

Erittäin kriittistä tietoa huumeidenvastaisesta sodasta tarjoaa Drug War Facts-sivusto, jolla suosittelenkin aivan jokaista aiheesta kiinnostunutta henkilöä käymään.

LEAP-järjestö kertoo Voima-lehdessä olevassa artikkelissa hyvän vaihtoehtoratkaisun huumeidenvastaiselle sodalle:

(”Mitä tapahtuisi, jos laillistaisimme huumeet tänään? Yhdysvalloissa käytetään joka vuosi 69 miljardia dollaria huumeiden vastaiseen sotaan. Pidätämme vuosittain 1,9 miljoonaa kansalaista, yritämme vaikeuttaa ja tuhotakin heidän elämäänsä kaikin tavoin.

Mitä jos vankeustuomioiden sijaan ohjaisimme tämän rahan koulutukseen, terveydenhoitoon, kunnollisiin asuntoihin ja työpaikkojen luomiseen?”)

Meidän tulee herätä ja kysyä itseltämme, haluammeko seurata Yhdysvaltain ja usean valtion vaaralliseksi todettua esimerkkiä, vai pitäisikö meidän sittenkin hylätä pinttyneet mallimme huumeista ja alkaa tarkastella asiaa totuudenmukaisesti? Eikö meidän tulisi mitoittaa huumausaineiden kontrolli realistisesti niiden vaarallisuuden mukaan? Olisiko mahdollista, että huumausaineet ovat vaarallisimmillaan laittomina?

Kyllä on. Peace.



Lähteet:

1. Cato-institute: Alcohol prohibition was a failure

2. Office of National Drug Control Policy

3. National Center on Addiction and Substance Abuse at Columbia University: "Shoveling Up: The Impact of Substance Abuse on State Budgets,"

4. Uniform Crime Reports, Federal Bureau of Investigation

5. Uniform Crime Reports, Federal Bureau of Investigation

6. U.S. Dept. of Justice, Bureau of Justice Statistics

7. Center for AIDS Prevention Studies, University of California, San Francisco

8. Several students tripping on LSD stared at the sun until blinded and other LSD-myths: False

9. Drug war victims

10. Voima (6/2007), LEAP-järjestö

11. The Netherlands and the United States: A Comparison

Luettavaa aiheesta:

1. The war on drugs is lost

2. What's wrong with the drug war?

3. National Bureau of Economic Research: The economic theory of illegal goods - the case of drugs

4. Drug War Facts

5. War On Drugs Clock

Työn tiedot

Epäkohtia maailmalta: Sota huumeita vastaan

Guttersniper

» Kategoria: Kirjallisuus » Asiatekstit» Työn pituus: 1998 sanaa» Työ lisätty: 21.02 - 2008» Kommentoitu: 9 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 0 kerta(a)

Tietoa työstä:

Huumeidenvastaista sotaa kritisoiva asiateksti.
Oikeassa muodossaan sivulla: http://genesinister.livejournal.com/#6395
Word-tiedostoa on lupa pyytää.

Kommentit

Zacke

12:54 // 21.02 - 2008

Olen väitellyt tästä aiheesta kanssasi jo aiemmin ja jokainen voi kyllä arvata miten se päättyi. Ihminen, joka kannattaa KAIKKIEN (lue: tärkeä sana) HUUMEIDEN (lue: toinen tärkeä sana) laillistamista ei ole selvästi kovinkaan perillä niiden oikeista haittavaikutuksista. Teksti on tarkoitushakuinen, siinä on otettu huomioon vain faktat, jotka hyödyttävät kirjoittajaa ja yritetty siten saada teksti näyttämään uskottavalta. Onnittelen, se on kieltämättä uskottava, joku idiootti saattaa jopa uskoa tähän. Lähdet kuitenkin aivan vääristä oletuksista liikkeelle. Olen väittelyni aiheesta käynyt ja tiedän, että kanssasi ei voi keskustella jos on asioista eri mieltä.

Guttersniper

13:55 // 21.02 - 2008

Hehee, pitihän se arvata, että Zacke tulisi keskustelemaan täälläkin aiheesta, eli toisin sanoen yrittäen jollain tavalla antaa lukijalle kuva siitä, että hän on voittanut aiemminkin.

"Olen väitellyt tästä aiheesta kanssasi jo aiemmin ja jokainen voi kyllä arvata miten se päättyi. "

Niinpä, niinpä. Ei ainakaan sinulle kovin edullisesti. On myös erittäin loistavaa, kun et edes yritä vasta-argumentoida, vaan vedota aikaisempiin keskusteluihin, joissa et kyllä ole väittämiäni kumonnut, vaan jatkuvasti unohtanut ja sivuuttanut pointtini.

"Ihminen, joka kannattaa KAIKKIEN (lue: tärkeä sana) HUUMEIDEN (lue: toinen tärkeä sana) laillistamista ei ole selvästi kovinkaan perillä niiden oikeista haittavaikutuksista."

Et tainnutkaan lukea koko tekstiä? Tämä ei ole puolustuspuhe huumeille, vaan vastalause huumeidenvastaiselle sodalle. On myös hyvä huomata, että Zacke ei ole tuonut omia argumenttejaan edes esille, vaan jatkuvasti keskittynyt teilaamaan tekstiä ja esittämään argumentointivirheitä.

"Teksti on tarkoitushakuinen..."

Otat välittömästi oletusarvoksi myös sen, että minulla olisi asian suhteen oma lehmä ojassa. Itse en mitä luultavammin olisi edes huumeita käyttämässä, joten tämä tarkoitushakuisuus tekstistä näin ollen puuttuu. Tekstin tarkoitus onkin tuoda ilmi huumeidenvastaisen sodan epäkohtia ja esittää vaihtoehtoratkaisu, jota todistusaineisto tukee.

Jokainen tekstin kunnolla lukeva voi huomata tämän kohdan tekstistä: En tässä yritä väittää, etteivät huumeet olisi vaarallisia. Haluan vain sanoa, että näistä kauhutarinoista on totuus kaukana. Huumausaineista tulisi ehdottomasti kertoa realistisesti, koska valehtelulla on kohtalokkaat seuraukset. Kun ihmiset rupeavat ymmärtämään, että huumevalistus on valheellista, he laiminlyövät jopa totuudenmukaisimmat kohdat. On erittäin yleistä ajatella, että mihinkään kohtaan ei voi luottaa yhden kohdan osoittautuessa silkaksi demonisoinniksi. Huumausaineisiin kohdistuva kontrolli tulisi mitoittaa huumausaineiden haitallisuuden mukaisesti. Näin ei todellakaan nykypäivänä tapahdu. Tuntuu siltä, että oikein kerjäisimme lisää kuolonuhreja tällä nykypolitiikalla.

"siinä on otettu huomioon vain faktat, jotka hyödyttävät kirjoittajaa ja yritetty siten saada teksti näyttämään uskottavalta."

Kerrotko näistä faktoista, joita en ole ottanut selvästikään huomioon?

"Onnittelen, se on kieltämättä uskottava, joku idiootti saattaa jopa uskoa tähän."

Tämä taas on silkka argumentointivirhe: Asenteellinen kielenkäyttö. Zacke esittää tässä oletusarvon:
Jos pidät TÄTÄ tekstiä uskottavana, olet automaattisesti idiootti.
^ Kuulostaako järkevältä? Ei.

"Lähdet kuitenkin aivan vääristä oletuksista liikkeelle."

Onneksi meiltä kuitenkin löytyy Zacke, joka pyhänä ja koskemattomana kykenee sanomaan, mitkä ovat oikeat oletukset. Zacken mukaan ne ovat:

1) Huumeet ovat aina pahasta.
2) Huumeidenvastainen sota on ihan jees, eikä siinä ole ristiriitoja.

Voi pyhä yksinkertaisuus sinun kanssasi. Älä aseta mitään idioottimaisia dogmeja lukijalle, vaan anna heidän seurata todistusaineistoa siihen suuntaan, mihin se johtaa.

cillana

14:13 // 21.02 - 2008

En ole aivan varma olenko kanssasi samaa mieltä vai en, mutta sen kyllä myönnän, että argumentaationa tekstisi on erittäin hyvä. Olet käyttänyt faktoja eduksesi ja vielä maininnut lähteetkin. Hehe, tämä on sellainen teksti mistä olisi ollut kiva lähteä etsimään argumentaation keinoja tuossa parin viikon takaisessa äidinkielen tekstitaidon kokeessa (sen sijaan, että yrittäisi saada jotain fiksua jostain perkeleen susista...)
Hyvät perustelut ja kaiken kaikkiaan vakuuttava teksti (ja hyvä vasta-argumentti edelliselle kommentille). Jää nähtäväksi toteutuuko huumeiden laillistaminen koskaan vai ei. Jos toetutuu, odotan mielenkiinnolla sen seurauksia.

Guttersniper

14:16 // 21.02 - 2008

Kiitos palautteesta! Minäkin odotan.
En minä pyrkisi huumeita laillisena pitämään, mikäli seuraukset olisivat valtavan kohtalokkaat ja negatiiviset. Kuitenkin tällä todistusaineistolla asia olisi ainakin kokeilemisen arvoinen.

Comedie

15:23 // 21.02 - 2008

Minustakin hyvää ja vakuuttavaa argumentointia, mutten kyllä ole samaa mieltä. En ole varma, tajusinko kohtaa, jossa sanotaan näin: "Lisäksi, vankiloiden täyttäminen pääosin täysin vaarattomilla ihmisillä on absurdiuden lisäksi vielä melkoisen kallista." Huumeiden käyttäjät eivät useinkaan ole vaarattomia! Eräs läheiseni kuuluu ko. ryhmään ja hän kantaa lähes aina veistä mukanaan, koska pelkää niin paljon. En kannattaisi huumeiden laillistamista, koska sillä mielestäni osoitettaisiin, että niiden käyttö on tietyllä tavalla hyväksyttävää.

Guttersniper

19:52 // 21.02 - 2008

Kiitos palautteesta :)

"Huumeiden käyttäjät eivät useinkaan ole vaarattomia! Eräs läheiseni kuuluu ko. ryhmään ja hän kantaa lähes aina veistä mukanaan, koska pelkää niin paljon."

En ole koskaan sanonut, etteikö huumeiden käyttäjä voisi olla vaarallinen. Riippuu täysin, missä aineissa olet ja kuinka paljon olet sitä vetänyt. Valtaosa (usko pois) käyttää huumeita oikein, ja mitä meille jää käteen? Median ja yksittäistapausten toitottelema näkyvä vähemmistö. Kysymys onkin, että tulisiko meidän rajoittaa enemmistöltä aineiden käyttö vain siksi, että vähemmistö käyttää niitä väärin?

Minua mietityttää usein se, että miksi huumeiden käyttö ei voisi olla sosiaalisesti hyväksyttävää tai ainakin ymmärrettävää? Koska ne ovat laittomia päihteitä? Mikä tekee tästä asiasta niin pahan? Emmehän me avoimesti tuomitse ihmisiä siitä, että he suurkuluttavat juustoa, joka sisältää kaseiinia, joka on opiaatin johdannainen. Juustolla on suora yhteys yleisimpiin kuolinsyihin sekä Suomessa että Yhdysvalloissa: Liikalihavuus ja huono ruokavalio. Samoin televisio mainostaa jatkuvasti, että McDonalds on jees, kannattaa käydä, vaikka Mäkkärin safkat ovat yltiörasvaisia ja sisältävät kolmea addiktoivaa ainetta: Kaseiinia, sokeria ja kofeiinia. Vuosittain tähän yhdistettäviä kuolemia on pelkästään USA:ssa yli 360 000 vuodessa, ja Suomen trendi alkaa näyttämään samalta. Myös alkoholia promotoidaan mediassa valtavasti, samoin tupakalla on valtavan suuria lobbareita, jotka käyvät jopa kouluissa markkinoimaan tuotteitaan. Tupakka johtaa ennaltaehkäistävien kuolemien listaa peräti 435 000 vuosittaisella kuolemalla, alkoholi on huonon ruokavalion ja liikalihavuuden jälkeen lukemalla 85 000. Tosin, tupakkalobbareilla on takanaan usein myös eräs suuri ja peräti hyvä sanoma: Valinnanvapaus. Ihmisen tulisi olla vapaa käyttämään mitä tahansa ainetta, kunhan riskit on minimoitu. Ihmisellä on perustuslaillinen oikeus laittaa kehoonsa aivan mitä tahansa ainetta, kunhan ei ole ehdottomana vaaratekijänä muille ihmisille. Avaanpa vähän kovinta huumausainetta, heroiinia. Heroiinin ollessa laitonta

- Pitoisuus voi vaihdella kymmenillä prosenteilla -> annostelu lähes mahdotonta -> kuolleisuus kasvaa

- Jokainen heroiiniannos tukee pimeätä kauppaa

- Huumerahojen periminen koroilla diilereiden toimesta
-> väkivaltaa ja kuolleisuutta TAI...
-> ...ryöstöjä huumeidenkäyttäjien toimesta, koska jostain ne huikeat korkosummat on saatava käteen.

- Epäpuhtaat piikit, joita diilerit jakaavat -> HIV, tulehdukset ja muut taudit leviävät -> kuolleisuus kasvaa

- Diilerit voivat sekoittaa aineeseen mitä tahansa, mikä on hyödyksi heidän tarkoitusperilleen -> lisää rikollisuutta ja kuolleisuutta.

- Diilerit jakavat ainetta kaikenikäisille oman profiittinsa vuoksi.

- Heroiinin kerta-annoksen hinta on 70-luvulta asti jatkuvasti laskenut ja prosenttipitoisuus taas on noussut!

Tässä vain pari esimerkkiä kriminalisoinnin huonoista puolista. En minä haluaisi heroiinia käyttää, ei ole oma lehmä ojassa siis tässä. En kuitenkaan halua estää ihmisten perustuslaillista oikeutta käyttää mitä tahansa ainetta haluavat, ja haluan heille turvallisimman mahdollisen käyttöympäristön.



Guttersniper

19:53 // 21.02 - 2008

Kaikki huumesotaan käytetyt vuosittaiset kymmenet miljardit voitaisiin suoraan ohjata terveydenhuoltoon ja vaikka mihin muuhun, mistä tässä asiatekstissäni puhun.

Pikkukilpikonna

08:39 // 07.05 - 2008

Tuosta Alankomaiden ja Yhdysvaltain vertailustasi: tilastoihin vaikuttanee (luultavasti ainakin kannabiksen osalta) jonkin verran maiden erot alkoholipolitiikassa. Useimmissa USA:n osavaltioissa dokaaminen on sen verran tiukasti säänneltyä alle 21-vuotiailta, että kannabiksen saatavuus on huomattavasti parempi. Alankomaissa nuorten on tuntuvasti helpompi saada viinaa päihdehampaan kolotukseensa.

Yrität tyrkyttää, että huumeiden vastainen sota ei olisi millään tavoin vähentänyt huumeidenkäyttöä jne., vaikka tilastosi ei toimi kuin yhteen suuntaan. Entäpä jos huumeongelma olisi vielä pahempi, jos huumeiden vastaista sotaa ei olisi koskaan aloitettu, ja että lisääntynyt käyttö olisi kuitenkin sodasta riippumaton asia? Tätä on hankala todistaa, tietysti.

Tekstisi aihe on kyllä kulunut, mutta kirjoitat hyvin. Hyvä artikkeli.

En ole eri enkä samaa mieltä kanssasi huumeiden laillistamisesta. Se on aivan samantekevää minulle. Meikäläiselle on tärkeämpää, että riittävän suuri väestönosa on jatkuvasti pöllyissä tai kännissä, oli se laillista tai ei. Minulla on tähän perustelu, mutten julkisesti kehtaa sitä huudella, joten jos kiinnostaa, puoleeni voi kääntyä yksityisviestillä.

Guttersniper

10:51 // 07.05 - 2008

Kiitos palautteestasi! Vastaan parhaimpani mukaan.

Itse asiassa saatavuuden rajoittamisella ei ole suoraa korrelaatiota käyttöratioon. Rajoittaminen ei vähennä käyttöä, koska laittomassa päihdebisneksessä on aina ihmisiä pelissä mukana sen profiitin takia, ja saatavuus aineille on todella suuri riippumatta kontrollista, joka nykyisellä päihdepolitiikalla toteutetaan vailla mitään vastuuta ja järkisyytä. Moinen ero ei selity moisella. Kannabiksen saatavuus on huomattavasti parempi siksi, koska laittomat huumediilerit eivät tarkasta ikäpapereita keneltäkään. Käyttöä olisi helpompi kontrolloida, jos huumepolitiikan kehittämiselle annettaisiin mahdollisuus, koska kaikki rationaalinen todistusaineisto tukee niiden laillistamista.

Kuten sanoin jo tekstissä, todistusaineisto osoittaa, että huumeidenvastainen sota vain lisää ongelmia, haittakäyttöä yms. murran tässä nyt myytin "Mikäli huumeet laillistettaisiin, huumeidenkäyttö tulisi nousemaan räjähdysmäisesti.":

Saatavilla olevat tutkimukset – kuten myös liittovaltion analyysi ja sen tulos päihdepolitiikasta – osoittavat, että laillistamisen myötä käyttö nousisi vain vähän tai ei ollenkaan.

Vuodesta 1972 vuoteen 1978, 11 osavaltiota (1/3 USA:n väkiluvusta) laillisti marijuanan hallussapidon, ja 33 muuta osavaltiota lievensivät rangaistuksen ehdolliseksi vankeudeksi, jonka merkintä rikosrekisterissä pyyhittäisiin pois 6-12 kuukauden jälkeen. Silti – vuoden 1978 jälkeen – marijuanan käyttö väheni tasaisesti yli vuosikymmenen ajan. Laillistaminen ei nostanut marijuanan käyttöä.

Hollanti laillisti marijuanan hallussapidon ja salli sen myynnin alkamisen pienessä mittakaavassa vuonna 1976. Tästä huolimatta marijuanan käyttö on Hollannissa puolet alhaisempaa kuin USA:ssa. Käyttö Hollannissa on myös alhaisempaa kuin Isossa-Britanniassa, joka oli jatkanut hallussapidon pitämistä rikoksena. Iso-Britannia on siirtymässä kohti laillistamista.

Jos kuitenkin käyttömäärien tilastot nousisivat laillistamisen myötä, on hyvä ottaa huomioon, että se voi johtua lisääntyneestä halukkuudesta myöntää käyttävänsä huumeita. Tänä päivänä tällainen tunnustus tarkoittaa myöntymistä lain rikkojaksi, mikä yhteiskuntatieteilijöiden mukaan lannistaa luonnollisesti rehellisyyttä.

Lisää luettavaa aiheesta: http://www.drugwardistortions.org/distortion1.htm

Aihe saattaapi olla kulunut, mutta pointti ei ole sen kuluneisuus, vaan sen AJANKOHTAISUUS ja se, onko itse päihdepolitiikasta tarpeeksi julkista keskustelua. Fakta on, että ihmisten surkeasta tietämyksestä aihetta kohtaa voi päätellä että ei ole.

Aiheesta nimenomaan pitäisi olla julkikeskustelua, mitä ei suljeta yksityiseen keskusteluun, koska muuten se tabu-painotteinen kuva huumeista ei koskaan murru. Huumeet eivät ole itseisarvollisesti pahoja tai hyviä, ne vain ovat. Suosittelen tätä blogia myös sinulle: http://huumesota.blogspot.com/

Kiitos vielä kerran.

Lähetä kommentti

Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!