Kaunokirjallisen työn esitys
Kellekkään ei koskaan tullut kertomaan
piti kaiken omana tietonaan
toisten tuskat keräsi itselleen
luuli sen oloaan helpottaneen
mutta kaikki kääntyi päälaelleen
oli hänellä useita ihmisiä
jotka oli täydellisen tärkeitä
koskaan kuitenkaan ei päässyt hän kertomaan
kuinka tärkeitä he olivatkaan
pieni ihminen
sen kaiken kantoi itsellään
keräsi mieleensä pahoja asiaoita
jotka eivät pakene itsestään
pieni ihminen
tunsi rakkauden
mutta koskaan ei kuitenkaan
ollut aikaa siitä laulamaan
aina tahtoi olla koulussa
se joka sai parhaita numeroita
se joka rakasti kieliä
ei tehnyt pahaa kellekkään
auttoi silti vain itse itseään
ystävät ja perhe vierellään
kaikkea ei edes itse kyennyt tietämään
pieni ihminen
sen kaiken kantoi itsellään
keräsi mieleensä pahoja asiaoita
jotka eivät pakene itsestään
pieni ihminen
luuli jo tietävänsä kaiken
mutta on tärkeämpiäkin juttuja
kun vaan rustata tuhansia suttuja
jos edes kerran olis puhunut
se olis varmasti jo auttanut
ei koskaan itkenyt tai nauranut
oli kouluun hän kuin haudattu
miksei edes kerran voinut kertoa
mikä mieltä painaa ja
sanoa miksei koskaan ollut niinkuin joku muu
ei vaan kiinni pysyi pienen ihmisen suu
pieni ihminen
kukaan ei koskaan pystynyt kysymään
ja tuskin kukaan edes olisi
kyennyt ymmärtämään
pieni ihminen
aina tahtoi olla ensimmäinen
suuri sydän mutta liian pieni mieli
pieni ihminen
oli loppuun asti ensimmäinen
pieni ihminen
ei elänyt täysillä vaan tuhlasi elämänsä
lukemisen syvyyteen
mitä tekee viisaudella jos ei sitä koskaan tule tarvitsemaan
jos hän olisi kerran kertonut hän eläisi onnessaan
miksei kukaan aintanut mahdollisuutta?
no nyt se on myöhäistä
hän on nyt enkeli turhuuden
enkeli itsekkyyden
hän ei silti auta sellaisia vaan
hän yrittää muuttaa heidän matkaansa.
pieni ihminen
pieni ihminen
sen kaiken kantoi itsellään
keräsi mieleensä pahoja asiaoita
jotka eivät pakene itsestään
pieni ihminen
nyt on jo enkeli turhuuden
kaikkien sellaisten jotka
tekivät saman virheen kuin
pieni ihminen
Työn tiedot
turhuuden enkeli
Namida
» Kategoria: Kirjallisuus » Laulujen sanoitukset» Työn pituus: 233 sanaa» Työ lisätty: 20.03 - 2008» Kommentoitu: 3 kerta(a)» Lisätty suosikkeihin: 3 kerta(a)
Tietoa työstä:
olen rustaillut jotain tämäntyylistä jo kauan aikaa.
nyt se on siten siinä. :)
toivottavasti pidätte ja jos ette haluan kuulla hyvät perustelut kiitos~
Kommentit
Nameless
08:25 // 20.03 - 2008
Se on nätti ja se on hiukan julma ja se on oikein hyvä ja rimmaa mukavasti melkein runomaiseen tyyliin. Jos tähän on joku melodia olemassa niin haluaisin luultavasti kuulla sen
Siir474
13:19 // 20.03 - 2008
Mikä ihmeen "asiaoita"? :D Sitten kans noi "olis" sanat vois vaihtaa "olisi". Toi pieni ihminen toistuu ehkä
pikkasen liian monta kertaa, toimis ehkä vähän paremmin tollatteena toisto sanana jos ei ihan noin monta
kertaa kummiskaan toistais sitä :D Mutta ideasta kyllä tykkään. Toteutus ehkä vähän jotenkin erikoinen, mutta
onneks hyvällä tavalla erikoinen! Kaipaisin kyllä pilkkuja, pisteitä ja isoja alkukirjaimia, ihan niinkun
lukemisen selkeyttämiseks. Lopussa ois pikkasen ehkä voinu tarkentaa mihin toi 'pieni ihminen' sitten
loppujen lopuks lankes, tai siis mihin sää ajattelit että se lankes. Kiva runomaisuus tässä kyllä tosiaan on,
jos ei ois ihan näin pitkä niin toimis runonakin. "oli kouluun hän kuin haudattu" <-Tosi hyvin sanottu. :)
Mutta hei, jatkappa vaan samaan malliin! :)
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!