
Kuvan esitys
Työn tiedot
Toinen sekavahko sarjissivuni jonka uskalsin uploadata.
Kielenkäyttö on kohtuullisen hyväkäytöksistä. Työskentelen sekaisessa olotilassa näitä, joten tämä kuuluu olla sekasta :P
Kehittelemäni omalaatuinen hahmo John, jossa asuu pieni taitelijanpoikanen,
on saanut maalattavaksi jotain johonkin tietyssä aikarajoissa...
ja työskentely edistyy hyvin.. erinomaisesti...
(Tulee vähän mieleen omat maalaamis prosessit...joskus niitä ideoita tulee paljon ja toteutuskin on... "hienoa"
..Pureskelen seiniä palasiksi myös usein maalaamisen yhteydessä... Olen ottanut vähän taukoa maalaamisesta)
Ja myös Johnin isosisko ja kovis-pikkuveli esiintyvät.. nimettöminä vielä.
Kovis saa maustetun pihvin naamariinsa.
Väreissä ette saa nähdä sarjiksiani :P
Jos seuraavaa taas jaksaisi alkaa väsäämään...
Kai tosta jotain selvää saa. Vai saako vain minunlainen aivoton tukki ainoastaan tolkkua omasta "sarjakuvasta"
...Hei. On siinä ruudut. Se on sarjakuva.
Kommentit
"...Hei. On siinä ruudut. Se on sarjakuva." Noin sitä pitää, omaa työtään pitääkin arvostaa noin :D
No on tämä hiukkasen sekava, mutta kyllä tästä selvää saa :) Tarina on hyvä ja ruudutuskin toimii. Pidän tämän toisesta juonesta, eli tuosta taulusta jolla näyttää olevan myös omaa elämää :D Kolmanneksi vikassa ruudussa Johnin ilme ja asento on lähes täydellinen :D Haluatko tietää mikä tässä mielestäni on täydellinen ruutu? No vika tietenkin! Se summaa kaiken. Jos täydellinen ruutu löytyy ekasta tai vikasta ruudusta niin sen TÄYTYY olla hyvä.
"Hei! Mitä ruokaa? Jaahyisaatana..." <- paras! xD
Suosikkeihin menee :] taiteen luominen on joskus tuskaa.
Ihan mukavan näköstä piirtojälkeä. (japsimeno ei vaan vieläkään maistu)
Tarinan idea on ihan jees, mutta osa dialogista ja hahmojen ilmeet on vähän överiks vedetty, tulee pieni tunne että sieltä oikeen työnnetään sitä "nolostunutta" ja "revennyttä" ilmettä yleisölle, ettei vaan jää epäselväksi. Ehkä vähempikin rautalangasta vääntäminen ois riittäny hahmojen tunnetilojen ilmaisemiseksi.
"Jaahyisaatana" on kyl hyvä
Aika huvittava. Ensilukemalla en oikein hahmottanut, mutta toisella hiffasin idiksen jo erinomaisesti. Onnistunut työ mielestäni ja persoonallinen tyyli, ei mitään mangaa tai muuta vastaavaa opeteltua tyyliä. Minua henkilökohtaisesti tämä luurankomainen tyyli ei kauheasti viehätä, mutta se on makuasia.
Että tykkään nuista hahmoista :D Nuin valkeita valheita tulee aina silloin tällöin sanotuksi...
Taide on tuskaa...
Hah. Tulevat omat kritiikki-deadlinet mieleen sieltä hamasta muinaisuudesta. Varmaan tuttu tunne jokaiselle, joka on joskus taidetta opiskellut jossain muodossa. Kyllä siinä muutamat vittusaatananperkeleet tuli manattua ja paiskottua kangasta. Ihan niin kuin se nyt olisi auttanut =)
Kiitokset päivän nauruista!
Mitä tästä nyt voi sanoa mitä ei ole jo sanottu? :D Luomisen tuska tosiaan... Kyl sitä itekki on tullut jyrsineeksi seinää ja viskoneeksi kankaita juu. Hauskoja veikkosia myös nuo uudet hahmot, eritoten kikatteleva pikkuveli. :p Hmmm... oisko jossain ruudussa voinu vaihtaa vähä rajausta tahi katselukulmaa, nyt kun ruudut ovat melko samasta kohdasta ja samalla asettelulla kuvattuja? Joku hassu perspektiivi esim tuolle Johnin raivonpurkaukselle, tai jottain, emmää tiiä. :D
No hauska joka tapauksessa, sai hekottelemaan näin iltapalaksi. :p
Anteeksi, nyt ei tule pitkää kommenttia kun silmäilin töitäsi ja törmäsin tähän.
Tipuin melkein tuolilta. :DD
Lähetä kommentti
Sinun pitää kirjautua sisään lähettääksesi kommentteja!